Tämä Olli Tammilehdon kirjoitus on julkaistu Lapin Kansassa 24.3.2018. Helsingin Sanomat ja 36 muuta sanomalehteä eivät suostuneet sitä julkaisemaan. Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla. |
Miksi media ei tarkistanut Skripalin murhayritystä koskevia tietoja?
Lukuisat suomalaiset mediat kertoivat 12.3. olevansa mukana ”Vastuullista journalismia” -kampanjassa, jossa korostetaan mukana olevien tiedotusvälineiden luotettavuutta: tiedot tarkistetaan ennen niiden julkaisemista. Tässä mielessä on hämmästyttävää, että vain pari päivää tämän jälkeen valtamediat alkoivat suurella volyymilla levittää Britannian viranomaisten esittämää kertomusta Venäjän ja Britannian yhteisen agentin Sergej Skripalin ja hänen tyttärensä murhayrityksestä tarkistamatta sen pohjana olevia väitteitä.
Kerrottiin, että murhavälineenä oli joku Venäjällä kehitetyistä novitšok-tyyppisistä hermomyrkyistä, joiden väitetään olevan 5-8 kertaa tappavampia kuin aikaisemmat. Samalla annettiin ymmärtää, että vain Venäjällä voi olla kyseisiä kemikaaleja. Tämän tiedon paikkansa pitävyys olisi ollut helppo tarkistaa. Ensinnäkin Kemiallisten aseiden kieltojärjestön (OPCW) asiantuntijoiden raportista vuodelta 2013 selviää, että he epäilevät koko novitšok-tarinaa: 50-vuotta sitten Neuvostoliitossa yritettiin kyllä kehittää novitšokeihin perustuvia kemiallisia aseita, mutta siinä ei välttämättä koskaan onnistuttu1.
Toiseksi, jos Neuvostoliitto kaikesta huolimatta onnistui, Wikipedian ja monien muiden lähteiden mukaan myrkyn valmistus ei tapahtunut Venäjällä vaan Uzbekistanissa sijainneessa tutkimuskeskuksessa. Vuosina 1999-2002 Yhdysvaltain puolustusministeriö purki kyseisen tutkimuskeskuksen2.
Kolmanneksi Venäjän, Uzbekistanin ja USA:n lisäksi muutkin maat ja väkivaltaa käyttävät ryhmät saattavat kyetä tuottamaan novitšok-hermokaasuja, mikäli niitä ylipäänsä voidaan valmistaa: Niiden kehittämisessä mukana ollut, Yhdysvalloissa asuva venäläinen kemisti Vil Mirzajanov on julkaissut aiheesta artikkeleita ja jopa kirjan, joissa on aineiden kemiallisia kaavoja. Mirzajanovin tekstien mukaan novitšokien kehittämisen keskeinen tavoite oli tehdä niistä helposti valmistettavia3. Näin ollen Venäjän syyttäminen Skripaleiden murhayrityksestä on samaa kuin syyttää Ranskaa lähes kaikista vuoden 1886 jälkeen kuolleista ampuma-aseiden uhreista. Nykyaikainen ruuti nimittäin keksittiin tuona vuonna Ranskassa.
Venäjän hallituksella on toki pitkä syntilista alkaen ydinaseiden kehittämisestä ja huolettomasta suhtautumisesta ilmastonmuutokseen. Toistaiseksi perustetta vailla olevien syytösten esittäminen ja niiden paisuttaminen sotaretoriikaksi – samaan tapaan kuin ennen Irakin sotaa – ei kuitenkaan auta muuttamaan maata paremmaksi. Päinvastoin Venäjän autoritäärisyys ja militarismi vain vahvistuvat. Nämä syytökset heikentävät entisestään Lännen ja Idän suhteita sekä lisäävät näin ydinsodan todennäköisyyttä.
1Craig Murray: ”The Novichok Story Is Indeed Another Iraqi WMD Scam”, Craig Murray, 14. maaliskuuta 2018, https://www.craigmurray.org.uk/archives/2018/03/the-novichok-story-is-indeed-another-iraqi-wmd-scam/.
2Wikipedia contributors: ”Novichok agent”, Wikipedia, The Free Encyclopedia, 2018, https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Novichok_agent&oldid=832984837.
3Vil S. Mirzayanov: ”Dismantling the Soviet/Russian Chemical Weapons Complex: An Insider’s View”, teoksessa Chemical Weapons Disarmament in Russia: Problems and Prospects, Stimson Report 17, 1995, 21–33,https://www.files.ethz.ch/isn/105521/Report17.pdf.
25.03.18
Lisää kommentti
Palautetta kirjoittajalle (myös tämän sivuston teknsisistä yksityiskohdista) voi
lähettää osoitteeseen
Kirjoituksen uudelleen julkaiseminen on toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla. |
Takaisin tekijän (Olli Tammilehto) kotisivun alkuun (http://www.tammilehto.info)
Comments