Jaa alla oleva somessa tai sähköpostilla:

Tämä Olli Tammilehdon kirjoitus on julkaistu Asuminen ja yhteiskunta -lehden numerossa 3/2013. Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla.

Raaseporissa asukkaat oppivat perusasiat

Toimin pitkään Ruukkiasuntojen Fiskarsin asukastoimikunnan puheenjohtajana. Kun muut ottivat vetovastuun pari vuotta sitten, kuvittelin voivani vetää henkeä. Tällaista lepotaukoa minulle ei kuitenkaan suotu. Siihen vaikuttaa muun muassa 15 900 euron ulosottolasku, jonka sain kesäkuussa. Asukkaat nimittäin hävisivät vuokrien kohtuullistamista koskevan oikeudenkäynnin viime keväänä Turun hovioikeudessa. Saimme maksettavaksemme yhtiön 27 000 euron oikeudenkäyntikulut, joista suurinta osaa yritettiin karhuta minulta. Maksaakseni ulosottoa, olen joutunut avaamaan tukituotekaupan, sillä varsinainen rahankeräyshän on Suomessa useimmissa tapauksissa kielletty. Jokainen voi vierailemalla sivulla

http://tuki.tammilehto.info

auttaa minua ja muita Ruukkiasuntojen asukkaita ulosottolaskujen maksamisessa ostamalla kirjoja tai taidetta. Pienikin tuki on tässä tilanteessa arvokasta.

Viime vuonna kaupunki päätti myydä kotimme Olli Muuraiselle. Hän on kaupungin päättäjät hyppysiinsä ottanut lahjakas ja röyhkeä liikemies. Muurainen on rikastunut ja luonut runsaasti herrasuhteita suhdetoimintajuhlia järjestävän Management Events -yhtiönsä avulla. Asukkaiden valitukset ovat kuitenkin vetämässä hallinto-oikeudessa ja siksi nämä ovat edelleen virallisesti kaupungin omistamia vuokrataloja. Tosin Muuraisen edustaja on saanut paikan yhtiön hallituksessa ja isännöinti on siirretty Muuraisen alaisuuteen. Yhtiöstä on myyty pois kaksi taloa, joista toinen Muuraiselle itselleen. Näin myynnin mahdollista uudelleen käsittelyä hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen on ratkaisevasti vaikeutettu.

Kaikesta huolimatta useimmat vuokralaiset saavat edelleen asua kodeissaan. Tämän lyhytaikaiseksi mahdollisesti jäävän voiton lisäksi minä ja monet muut asukkaat olemme saavuttaneet jotain pysyvästi arvokasta: olemme toimintamme kautta saaneet yhteiskunnasta ainutlaatuista tekijän tietoa. Lähes jokaisen usko oikeuslaitokseen on mennyt, mikä voidaan tulkita todellisuustajun heräämiseksi. Olemme oppineet, kuinka virkamiesten vallankäyttö voi tehdä tyhjäksi jo sinänsäkin vähäisen kunnallinen demokratian.

Ymmärryksemme asumisjärjestelmämme kurjuuden ja kalleuden syistä on kasvanut. Vaikka lämmitämme omalla kustannuksella asuntomme ja hoidamme itse monet pikkukorjaukset, maksamme silti korkeata vuokraa. Vuokrarahat ovat menneet pääasiassa isännöintifirmalle, remontoijille, huoltoyhtiölle ja valtiokonttorille.

Valtiolle on maksettu takaisin lainoja, jotka käytettiin parikymmentä vuotta sitten tehtyyn peruskorjaukseen. Asukkaat eivät peruskorjauksesta juuri hyötyneet: valvomatta ja ilman vanhoja puutaloja koskevaa erikoistietoa tehdyt korjaukset vahingoittivat rakennuksia ja johtivat kosteus- ja homeongelmiin. Siksi on tarvinnut tehdä vähän päästä uusia remontteja, joita isännöitsijä eikä kukaan muukaan ole valvonut tai sitten valvojalla ei ole ollut asiantuntemusta. Remontit ovat useimmiten epäonnistuneet. Lyhyttä noin vuoden kestänyttä kautta lukuun ottamatta huolto ei ole toiminut. Huoltomies on tullut paikalle vasta lukuisten soittojen jälkeen jos silloinkaan.

Suurin osa vuokrarahoista on siis mennyt asukkaiden kannalta Kankkulan kaivoon. Mutta tokihan rahat ovat olleet suureksi avuksi meidän hienolle talousjärjestelmällemme: ne ovat rikastuttaneet isännöinti- ja remonttiyhtiöitä, rakennusmateriaalien valmistajia ynnä muita sellaisia.

Monet tahot ovat voineet juhlia helpolla tullutta rahaa. Yhden juhlinnan jäljet paljastuivat sattumalta, kun kylpyhuoneen jääkylmä lattia avattiin: eristeiden sijasta sieltä löytyi kasa tyhjiä viinapulloja.


08.10.13


Lisää kommentti

* Pakollinen tieto
4000
Drag & drop images (max 3)
Powered by Commentics

Comments

No comments yet. Be the first!

Page Top
 
Palautetta kirjoittajalle (myös tämän sivuston teknsisistä yksityiskohdista) voi lähettää osoitteeseen
Kirjoituksen uudelleen julkaiseminen on toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla.

Takaisin tekijän (Olli Tammilehto) kotisivun alkuun (http://www.tammilehto.info)