| Tämä Olli Tammilehdon kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 14.11.2023. Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tässä. |
USA:n sotilastukikohtien riskit
Neljä kärkikaartiin kuuluvaa presidenttiehdokasta ei näe riskejä USA:n ja Suomen sotilaallista yhteistyötä koskevassa sopimuksessa eli DCA:ssa (Helsingin Sanomat 1.11.23). Aleksander Stubb sentään katsoo riskien selvittämisen tarpeelliseksi.
Sopimus mahdollistaisi sellaisten sotilasalueiden perustamisen Suomeen, joihin vain Yhdysvalloilla olisi pääsy ja joiden toimintaa tai niissä säilytettäviä aseita maamme viranomaiset eivät voisi tarkistaa. Näitä sotilaallista toimintaa tukevia paikkoja eli tukikohtia on USA:lla yli 750 eri puolilla maailmaa. Niistä on monissa maissa huonoja kokemuksia, joiden tarkempi selvittäminen olisikin tärkeää ennen DCA-sopimuksen viemistä eduskuntaan.
Suomeen sijoitettavien Yhdysvaltojen sotilastukikohtien tärkein riski olisi kuitenkin se, että ne olisivat hyvin lähellä Murmanskin ydinsukellusvenetukikohtaa ja Venäjän ”pohjoista pääkaupunkia” eli Pietaria. Kahden ydinasevallan välinen jännitys kasvaisi entisestään. Tämä merkitsisi sekä sotilaallisen eskalaation seurauksena syttyvän että havaintovirheen tai muun vahingon aiheuttaman ydinsodan todennäköisyyden kasvua.
16.11.23
Lisää kommentti
|
Kirjoituksen uudelleen julkaiseminen on toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla. |
|
Suomessa vapaiden kirjoittajien on yhä vaikeampaa saada toimeentuloa työstään – varsinkin jos kyseenalaistaa vallitsevia käsityksiä ja kertomuksia. Toivon siksi, että te, lukijani, tukisitte suoraan rahallisesti työtäni. Ulkomailla on paljon nettipalveluja, joiden kautta minun kaltaiseni kirjoittajat keräävät tukea. Kuitenkin Suomessa yksityinen rahankeräys on laitonta. Siksi rahallisen tuen täytyy tapahtua ostamisen muodossa. Linkki tukikauppaani: https://tammilehto.info/tuki/index.php |
Takaisin tekijän (Olli Tammilehto) kotisivun alkuun (http://www.tammilehto.info)
Comments (1)
Onneksi olkoon, kun sait jutun Hesariin.
Lyhyet jutut menee helpommin sisään kuin pitkät. Lakoninen juttu voi vaikuttaa enemmän kuin pitkä. Lakoninen juttu voi olla syvällisempi kuin pitkä ja polveileva.
Ei ollut helppoa: Lähetin sen lehteen jo 2.11. Soitin kolmen päivän kuluttua toimitukseen ja kysyin jutun kohtaloa. Sanoivat, ettei ole tullut perille. Lähetin sen vielä kahdesta omasta sähköpostistani ja yhdestä vieraasta ja soitin taas. Vieläkään ei tullut perille. Sen jälkeen laitoin tutun tuttuni, joka työskentelee HS:ssä, toimittamaan sen perille. Ei onnistunut taaskaan. Lopulta lähetin kirjoituksen käyttämällä HS:n sivustolla olevaa lomaketta. Tämä näyttää toimineen.