Tämä Olli Tammilehdon kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 2.2.2024. Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tässä. |
Koskettavatko vieraan vallan tukikohdat alueellista koskemattomuutta?
Alueellisen koskemattomuuden turvaamista pidetään yleisesti keskeisenä Suomen turvallisuuspolitiikan tavoitteena. Ilmeisesti tämä tavoite on ollut hallituksen mielessä, kun se on valmistellut sotilaallisen yhteistyö- eli DCA-sopimusta Yhdysvaltain kanssa. Sopimus tulee eduskunnan käsittelyyn alkavalla istuntokaudella.
En kuitenkaan oikein ymmärrä, miten DCA-sopimuksella voi turvata alueellista koskemattomuutta. Sopimustekstihän nimenomaan antaa Yhdysvaltojen asevoimille oikeuden loukata Suomen alueellista koskemattomuutta: DCA:n perusteella USA voi halutessaan perustaa Suomeen 15 sotilastukikohtaa, jotka ovat täysin suurvallan hallinnassa, joihin se voisi varastoida mitä tahansa aseita ja halutessaan viedä ne myös pois ja joihin ei edes Suomen viranomaisilla ole asiaa. Lisäksi se antaa Yhdysvaltain sotilaille oikeuden vapaasti kulkea missä tahansa Suomessa ilman passia, viisumia tai oleskelu- ja työlupia.
Voisiko joku asiantuntija selittää, mikseivät USA:n tukikohdat loukkaa alueellista koskemattomuutta? Varmaan tässä piilee joku maallikolle käsittämätön järjenjuoksu. Onko kenties Yhdysvaltain asevoimien kosketus niin hento, ettei siitä tarvitse välittää?
Vai onko hallitus hetken mielenhäiriössä päätynyt turvaamaan alueellista koskemattomuutta luopumalla alueellisesta koskemattomuudesta? Ei kai se vain toimi samalla tavalla kuin sadun hölmöläiset, jotka lämmittivät taloa seiniä polttamalla?
13.02.24
Lisää kommentti
Kirjoituksen uudelleen julkaiseminen on toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla. |
Suomessa vapaiden kirjoittajien on yhä vaikeampaa saada toimeentuloa työstään – varsinkin jos kyseenalaistaa vallitsevia käsityksiä ja kertomuksia. Toivon siksi, että te, lukijani, tukisitte suoraan rahallisesti työtäni. Ulkomailla on paljon nettipalveluja, joiden kautta minun kaltaiseni kirjoittajat keräävät tukea. Kuitenkin Suomessa yksityinen rahankeräys on laitonta. Siksi rahallisen tuen täytyy tapahtua ostamisen muodossa. Linkki tukikauppaani: https://tammilehto.info/tuki/index.php |
Takaisin tekijän (Olli Tammilehto) kotisivun alkuun (http://www.tammilehto.info)
Comments (1)
Kun oli kerran puhetta, että jos kirjottaisit Uuden Suomen blogiin, niin nyt sain yhdellä' kirjoituksellani siellä ennätysyleisön: noin 10 000 ihmistä. Kerron tämän vain sillä, että jos harkitset asiaa vielä.
Pistin artikkelisi someen jakoon tällä esipuheella:
Tärkeitä kysymyksiä, joista ei varmaan yksimielisessä NATO-Suomessa puhuta muuta kuin joissain hyvin marginaalissa porukoissa.
Tälle on oma syvä kansallinen väkevä historiallinen traditio: YYA-Suomi, EU-Suomi ja nyt NATO-Suomi.
Yksi ulkopoliittinen ajatus mahtuu meidän kollektiiviseen tajuntaamme. Tuo Ajatus on pääosin ulkoisen paineen tuottama.
Demokratian ja sananvapauden kannalta pohjois-korealais tyyppinen yksimielisyys - vaikka se olisi paljolti spontaaniakin - on ongelmallista.
Olli Tammilehdon muuten asiallisen artikkelin loppu on sellainen, joka ei edesauta vapaata rationaalista keskustelua: "mielenhäiriö - hölmöläisten peitto."
Kuraa tulee pienen vähemmistön niskaan ilman tuollaisia luonnehdintojakin.
Pientä vähemmistöä on niin helppo mätkiä metrin mitalla ja isommallakin. Myös koulutetut ihmiset harrastavat sitä innoissaan, kun se nyt on uusi normaali. Sanoo nimimerkki Kokemusta on.
Some on hyvä esimerkki kuinka "ääliö" - "mutsis on" -dikotominen argumentaatio ei johda muuhun kuin henkisesti alaspäin syöksyvään spiraaliin.