Tämä Olli Tammilehdon kirjoitus on julkaistu lyhennettynä ja editoituna Ydin-lehden numerossa 1/2022 (kirjoitettu 2021). Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tässä.

Virologian professori: Rokotteiden ja ihmiskehon vuorovaikutuksessa vielä paljon tutkittavaa


Tapaan Turun yliopiston virologian professorin Ilkka Julkusen lääketieteellisen tiedekunnan uuden rakennuksen ylimmässä kerroksessa. Hänen työhuoneestaan näkyy kauas kaupungin rajojen yli. Vaikka yliopiston tiukkaa koronakuria on perusteltu virologialla, virologian professori ei ole osallistunut näiden sääntöjen laatimiseen. Hän ei myöskään istu missään alueellisessa tai valtiollisessa koronaelimessä. Keskustelemme aluksi koronarokotteen antamisesta lapsille.

Ilkka Julkunen: Lasten rokottaminen on hirveän vaikea kysymys. Itselläni ei ole voimakasta kantaa siihen. Rokotuksessa ensimmäinen lähtökohta on se, että rokotettava itse hyötyy siitä. Terveiden lasten riski saada vakava infektio on äärimmäisen pieni. Näyttäisi siltä, että koronavirusinfektio on lapsille vähemmän vaarallinen kuin influenssa.

Olli Tammilehto: Entä sitten pitkä koronasairaus eli long-covid?

IJ: Lastenlääkärien mukaan long-covidia on Suomessa äärimmäisen vähän.

OT: Johns Hopkinsin yliopison tutkimuksesta käytiin läpi 48 000 vuonna 2020 koronadiagnoosin USA:ssa saanutta lasta. Heidän joukostaan ei löytynyt yhtään perustervettä lasta, joka olisi kuollut koronaan.

IJ: Näin voi olla. Silloin voi olla perusteltua, että rokotetaan lapsista vain riskiryhmäläiset, joiden joukossa ulkomailla on ollut kuolemiakin. Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että aikuisen pitäisi ottaa rokotus.

Rokotehaitat

OT: Koronarokotteiden kehitys ja testaus tapahtui muutamassa kuukaudessa. Yleensä tähän on kulunut vuosia.

IJ: Aivanrokotteiden pitkäaikaisvaikutuksia emme tiedä. Koronarokotteet kävivät kuitenkin läpi rokotekehitystyön normaalit vaiheet yhdestä kolmeen. Myyntiluvan jälkeinen vaihe, jossa myös seurataan rokotteiden turvallisuutta, jatkuu yhä.

OT: Virallisiin seurantajärjestelmiin on jo nyt kertyneet poikkeuksellisen suuria haittavaikutusmääriä: EU:n Eudravigilancessa oli 17.1.22. mennessä 21 251 koronarokotteisiin liittyvää kuolemaa ja USA:n VAERSissa 7.1. mennessä 21 745 ilmoitusta, joissa rokotetun kerrotaan kuolleen. Kuolleita saattaa olla paljon enemmän, sillä Harvardin yliopistossa tehdyn VAERS-järjestelmää koskeneen tutkimuksen mukaan alle 1 % rokotevahingoista tulee tietoon. Vakavia haittavaikutuksia kuten kuolemia ilmoitetaan suhteessa enemmän, mutta toisten tutkimusten mukaan niistäkin yli 90 % jää piiloon.

IJ: USA:ssa on kuitenkin toisenlainen järjestelmä. Maan tilastot eivät ole kattavia monessakaan suhteessa. Rokotusten kattavuuden ja haittavaikutusten seuraaminen on erilaista kuin Euroopassa ja Suomessa.

OT: Mutta Yhdysvalloissahan käytetään samoja Pfizerin ja Modernan rokotteita kuin Euroopassa. Jos 19 000 pitää kertoa kymmenellä tai vielä suuremmalla luvulla, eikö silloin päädytä huolestuttavan korkeisiin kuolleisuuslukuihin?

IJ: En pysty sanomaan, mistä käytännössä on kysymys. Onko kuolemat käyty läpi ja osoitettu, että ne ovat nimenomaan rokotuksiin liittyviä?

OT: Kanadalaisen lääketieteen tutkijan Jessica Rosen artikkelin mukaan sattuma ei voi selittää VAERSiin ilmoitettuja kuolemia, sillä valtaosa niistä sattuu ensimmäisinä päivinä rokotusten jälkeen ja silloin niiden yleisyys ylittää moninkertaisesti normaalin esiintymistiheyden kyseessä olevassa väestöryhmässä.

IJ: On tietenkin mahdollista, että ainakin osa vakavista haitoista on todella rokotteisiin liittyviä. Pitäisi oikeasti perata aineisto ja selvittää, mistä on kyse. Totta kai haittavaikutuksia esiintyy, mutta silti EMAssa (Euroopan lääkevirasto) ja joka maassa on arvioitu, että rokotuksen hyödyt ovat niin paljon merkittävästi suurempia kuin haitat.

Rokoteyhtiöiden valta

OT: Tässä on kuitenkin kyseessä isot pääomasijoitukset. Rokoteyhtiöt kuten Pfizer ovat jättiyhtiöitä. EMA ei välttämättä ole puolueeton: sen päättäjillä on monenlaisia sidonnaisuuksia, ja viraston ja rokoteyhtiöiden välillä on ”pyöröovi”. Esimerkiksi hiljattain USA:n vastaavan viraston FDA:n asiantuntijaneuvosto ei suositellut kolmatta rokoteannosta – kuitenkin FDA suositteli. Rokote- ja lääkeyhtiöt ovat suuria vallankäyttäjiä. Eikö tämä ole varteenotettava asia? Rokotteen virallinen hyväksyminen ei välttämättä tarkoita, että muodollisesti oikein tehty päätös kestää kriittistä tarkastelua.

IJ: Tämä on ongelma, mutta ei ole julkista tahoa, joka pystyy tuottamaan merkittäviä määriä rokotteita. On totta, että osa viranomaisista on saattanut toimia lääkeyhtiöissä tai heillä on muita kytköksiä. Kun toimii viranomaisena, kytkökset täytyy ilmoittaa eikä virallisia kytköksiä saa olla. Esimerkiksi Fimeassa (Suomen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus) asiantuntija ei saa olla yrityksen palveluksessa. Kun ihmisen rooli yhteiskunnassa vaihtuu, täytyy luottaa siihen, että hän on puolueeton vanhan työnantajansa suhteen. Lääkeviranomaiset lähtökohtaisesti hyväksyvät ainoastaan tehokkaita ja turvallisia rokotteita.

OT: Tietenkin tähän on pyrittävä, mutta se ei välttämättä onnistu. Jonkin yhtiön kannalta hyviä päätöksiä tehnyttä virkanaista tai -miestä odottaa hyväpalkkainen toimi yhtiön palveluksessa. Tällainen urakierto on tavallista

IJ: Yhtiöiden vaikutus valvontaelimiin on ihan mahdollista, mutta avoimuudella ja pyrkimyksellä puolueettomuuteen sitä voidaan vähentää. Joka tapauksessa suuret monikansalliset yritykset tuottavat lääkkeet ja rokotteet. Ainoastaan niiden tehtaat pystyvät tuottaman riittävän määrän rokotteita. Totta kai yhtiöt hyötyvät taloudellisesti samalla tavalla kun BMW tai Ford hyötyvät autoilusta. Kuitenkin autojen turvallisuus on koko ajan parantunut. Samoin pyritään tuottamaan entistä turvallisempia ja tehokkaampia rokotteita.

OT: Toisaalta esimerkiksi Saksassa, jossa nopeita autoja valmistavilla yhtiöillä on eniten vaikutusvaltaa, nopeusrajoituksia on vähiten. Markkinatalouden lupaama säätelykään ei rokotteiden tuotannossa toimi, koska alaa hallitsee pieni joukko suuria yhtiöitä. Tässä tilanteessa kaikenlainen yhtiöiden valvonta helposti karkaa käsistä.

IJ: Kyllä suuryritysten valvonnan toteuttaminen voi joskus olla haastavaa. Silloin yksi mahdollisuus on lainsäädännön kautta pyrkiä järjestämään asiat niin, ettei millään yrityksellä ole hallitsevaa markkina-asemaa.

OT: Vuonna 1911 öljymonopoli Standard Oil pilkottiin 34 yhtiöksi.

IJ: Samasta keskustellaan Microsoftin ynnä muiden teknologiayhtiöiden suhteen.

OT: Eikö siis Pfizer pitäisi pilkkoa pienemmiksi yhtiöiksi?

IJ: Silloin ei olisi kyse vain Pfizerista, sillä rokote- ja lääkealalla on muitakin jättiyhtiöitä.

OT: Pfizer ja muut rokoteyhtiöt ovat vaatineet ja saaneet vastuuvapauden rokotteiden mahdollisesti aiheuttamista sairauksista ja kuolemista. Eikö tämä ole omituista?

IJ: Olen sitä mieltä, ettei vastuuvapautta saisi olla. Tuottajilla pitää olla kokonaisvastuu rokotteiden turvallisuudesta. Ongelmana on kuitenkin se, että jollei myönnetä vastuuvapautta, yhtiöt eivät ehkä pandemiatilanteessa tuota rokotteita.

OT: Lääkkeiden suhteen vastuuvapautta ei ole. Esimerkiksi Pfizer on joutunut oikeuteen lääkevahinkojen ja valheellisen markkinoinnin takia lukuisia kertoja. Yhtiö on maksanut korvauksia ja sakkoja miljardien dollarien edestä. Silti yhtiö jatkaa lääkkeiden valmistusta.

Tiedontuotannon sidokset

Jättiyhtiöiden olemassaolo liittyy myös lääketieteellisen tiedon tuotantoprosessiin. Maailman arvostetuimman lääketieteellisen lehden Lancetin päätoimittaja Richard Horton totesi vuonna 2004: ”Tiedelehdistä on tullut lääketeollisuudelle työtä tekeviä tiedon pesijöitä.” Eivätkö lääke- ja rokoteyhtiöt ole siis suuria yhteiskunnallisia vaikuttajia, jotka pystyvät muovaamaan tiedontuotantoprosessia mieleisekseen?

IJ: Se on täysin totta. Voidaan ajatella ettei näin pitäisi olla, mutta me elämme sellaisessa yhteiskunnassa, jossa joudutaan tekemään tietyllä tavalla kompromisseja. Pitää pyrkiä muuttamaan tilanne lainsäädännöllä niin, että se olisi yhteiskunnan kannalta edullinen. Se on kuitenkin hyvin vaikeaa. Jos yritysten kanssa ei tehdä yhteistyötä ja kaikki tehdään hirveän hankalaksi, emme saa rokotteita emmekä lääkkeitä.

OT: Jostain syystä kuitenkin Kuuban pienet valmistajat pystyivät tuottamaan oman koronarokotteensa suunnilleen samassa ajassa kuin nämä jättiyhtiöt.

IJ: Tietenkin rokotteissa ja rokoteyhtiöissä on jossain määrin kritisoitavaa. Mutta jos olemme ylikriittisiä, kenellekään ei anneta rokotteita.

OT: Toisaalta emmekö voi olla ylioptimisia rokotteiden suhteen? Rokotteiden ansioksi luetaan usein sellaista, joka on johtunut muista syistä. Esimerkiksi 1900-luvulla kuolleisuus useimpiin tartuntatauteihin väheni ratkaisevasti teollisuusmaissa, ennen kuin kyseessä olevat rokotteet otettiin käyttöön.

IJ: Niin taustalla oli muita syitä.

OT: Eikö tautikuolleisuuden väheneminen ennen rokotteita johtunut ennen kaikkea parantuneesta hygieniasta ja ravitsemuksesta sekä ahtaan asumisen vähenemisestä?

IJ: Kyllä se monien sairauksien osalta johtui hygienian paranemisesta ja elintason noususta, missä yhteydessä myös jotkut infektiotaudit vähenivät.

OT: Rokotusten perustana on tietomme elimistömme toiminnasta. Mutta eikö ole niin, ettemme tunne läheskään kokonaan ihmisen immuunijärjestelmän toimintaa ja sen monia vuorovaikutuksia kehomme lukuisten prosessien kanssa?

IJ: Näin on. Immuunipuolustukseemme vaikuttavat todennäköisesti tuhannet geenit. Emme tunne läheskään kaikkea siitä, miten niiden yhteispeli toimii. Eri yksilöillä geenit voivat toimia eri lailla, ja lopputulos on meillä kaikilla erilainen. Siksi jokaisen yksilön immuunivaste on hieman erilainen.


28.02.22


Lisää kommmentti

* Pakollinen tieto
4000
Vedä ja pudota kuvia tähän (max 3)

Kommentit (1)

Gravatar
New
Cudiaa(Juuka)kirjoittaa...

Kukaan/mikään ei saa ylittää itsemääräysoikeuttamme!

Page Top
 

Palautetta kirjoittajalle (myös tämän sivuston teknsisistä yksityiskohdista) voi lähettää osoitteeseen
Kirjoituksen uudelleen julkaiseminen on toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla.

Suomessa vapaiden kirjoittajien on yhä vaikeampaa saada toimeentuloa työstään – varsinkin jos kyseenalaistaa vallitsevaa koronakertomusta. Toivon siksi, että te, lukijani, tukisitte suoraan rahallisesti työtäni. Ulkomailla on paljon nettipalveluja, joiden kautta minun kaltaiseni kirjoittajat keräävät tukea. Kuitenkin Suomessa yksityinen rahankeräys on laitonta. Siksi rahallisen tuen täytyy tapahtua ostamisen muodossa. Linkki tukikauppaani: https://tammilehto.info/tuki/index.php

Takaisin tekijän (Olli Tammilehto) kotisivun alkuun (http://www.tammilehto.info)