Tämä Olli Tammilehdon  kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 16.4.1996. Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla.

Suomalaiset yhtiöt muuttuneet ylikansallisiksi

Suomalaisilla suuryhtiöillä menee hyvin. Tästä kertoi esimerkiksi Helsingin Sanomien taloustiistain raportti 2.4. Mutta kellä menee hyvin, kun Neste, Metsä-Serla, Kone, Tampella, Outokumpu, Huhtamäki, Asko ynnä muut menestyvät? Tätä arvioi taessa on oleellista muistaa seikka, joka julkisuudessa tahtoo unohtua: suomalaiset suurfirmat ovat viimeisen kymmenen vuoden kuluessa muuttuneet ylikansallisiksi yhtiöiksi. (YK:n suosittelee tätä termiä Suomessa useammin käytetyn 'monikansallinen yritys' -ilmaisun sijasta.) Esimerkiksi vuonna 1994 keskimäärin jo puolet niiden työntekijöistä oli ulkomailla. Kyse ei ole vain "vanhanaikaisen" tehdas- ja kaivostyön tai "yksinkertaisten" palvelutehtävien suorittamisesta ulkomaisissa tytäryhtiöissä. Suomalaisia nimiä kantavat suuryhtiöt rakentavat myös "tietoyhteiskuntaa" rajojemme ulkopuolella. Esimerkiksi vuonna 1992 suurten suomalaisten konepajateollisuusyhtiöiden tutkimus- ja kehitysmenoista 46 % käytettiin ulkomailla.

Nämä tiedot selviävät Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen helmikuussa ilmestyneistä raporteista. Kyseisten tutkimusten diagrammeista voi nähdä myös, miten samanaikaisesti, kun ulkomaiset suorat sijoitukset ovat voimakkaasti kasvaneet, ovat kotimaiset investoinnit pienentyneet. Tätä pääomavirtaa eivät ole kompensoineet muissa maissa pääkonttoriaan pitävien yhtiöiden suorat sijoitukset Suomeen: virta ulospäin on ollut 2,5 kertaa sisään tulevaa virtaa suurempi.

Yhtiöiden suorien ulkomaisten sijoitusten myönteisiin vaikutuksiin on talouspiireissä yleensä uskottu. Uusien Suomea ja muita pohjoismaita koskevien tietojen perusteella ETLAn tutkijat ja heidän ruotsalaiset kollegansa ovat alkaneet epäillä, lisääkö yh tiöiden kansainvälistymisen hyvinvointia Suomessa ja Ruotsissa.

Talousmaallikko tulee väistämättä kysyneeksi, olisiko joukkotyöttömyydellä jotain tekemistä suuryhtiöiden muodonmuutoksen kanssa. Samoin voi kummastella, ovatko nuo "markkinavoimat", jotka näyttävät vieneet poliitikkojemme toimintavapauden, jollain tavoin sukua Suomessa ja muualla pääkonttoriaan pitäville ylikansallisille yhtiöille.

Toisaalta tuskin myöskään epäitsekkäät ja kansainvälisesti vastuuntuntoiset suomalaiset voivat iloita yhtiöiden ylikansallistumisesta. Monissa tapauksissa paikalliset ja kansainväliset kansalaisliikkeet ovat arvostelleet tai vastustaneet suomalais-ylikansallisten toimintaa maailmalla. Esimerkiksi Kemiran Hollannin tytäryhtiötä on arvosteltu siitä, että se on kiristänyt maan hallitukselta 20 vuoden päästölupaa fosforihappotehtaalleen uhkaamalla siirtyä maasta pois. Jaakko Pöyry Oy:n ja Enson metsähankkeet ovat kohdanneet ympäristöliikkeen ankaraa vastusta Kaakkois-Aasiassa.

Taloustoimittajien ja -kommentaattorien lienee siis syytä tarkistaa suhtautumistaan Nokiaan, UPM-Kymmeneen, Ameriin, Cultoriin, Partekiin, Ahlströmiin, Valmetiin ja sen sellaisiin. Ehkei niiden menestyksestä kannata riemuita aivan niin paljon kuin suomalaisten urheilijoiden voitoista. Lähes unohtunut käsite 'ylikansallinen yhtiö' on varmaan syytä palauttaa suomalaiseen poliittiseen kielenkäyttöön.

Page Top



Palautetta kirjoittajalle voi lähettää osoitteeseen etunimi(at)sukunimi.info
Kirjoituksen udelleen julkaiseminen on toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla.
Takaisin Olli Tammilehdon kotisivun alkuun