Tämä Olli Tammilehdon kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisissa 18.5.2020. Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tässä.

Hyvät ja pahat rokotteet

Yleisen käsityksen mukaan kaikki rokotteet ovat hyviä. Toisaalta varsinkin USA:ssa äänekäs vähemmistö uskoo, että kaikki rokotteet ovat pahoja. Mutta entäpä, jos totuus on jotain tältä väliltä? Pitkään rokotteiden vaikutuksia tutkinut Etelä-Tanskan yliopiston kliinisen tutkimuksen professori Christine Stabell Benn väittää, että jotkut rokotteet ovat parempia kuin yleensä kuvitellaan kun taas jotkut toiset jopa vielä huonompia, kuin mitä useimmat kriitikot ovat väittäneet.


Stabell Benn ja hänen työryhmänsä on tutkinut rokotteiden vaikutuksia länsiafrikkalaisten terveyteen usean vuosikymmenen ajan. Heidän selvittäessään tuhkarokkorokotteen vaikutusta Guinea-Bissaun lapsiin he tekivät hämmästyttävän havainnon: rokote vähensi lapsikuolleisuutta liikaa. Stabell Benn kertoo, että ”sen oletettiin vähentävän kuolleisuutta noin 10 %” eli vähän vähemmän, mitä tuhkarokko oli lapsia tappanut. Yllättäen rokotettujen ”lapsien kuolleisuus vähenikin jopa 70 %”! Kysymys oli siitä, että rokote oli lisännyt lasten vastustuskykyä myös muita tauteja vastaan.

Rokote sisälsi heikennettyjä tuhkarokkoviruksia. Stabell Benn ja hänen kollegansa tutkivat myöhemmin useita muita eläviä mutta heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita kuten tuberkuloosirokotta. Tulokset olivat johdonmukaiset: ”kaikki eläviä viruksia tai bakteereita sisältävät rokotteet näyttävät antavan merkittävän lisähyödyn”: ne lisäävät vastustuskykyä myös muita tauteja vastaan kuin sitä, mitä vastaan ne oli kehitetty.

On kuitenkin paljon myös toisenlaisia rokotteita, jotka eivät sisällä eläviä taudinaiheuttajia vaan niiden kuolleita osia tai niiden valkuaisaineita. Tällainen on esimerkiksi maailman yleisimmin käytetty rokote DTP, joka on tarkoitettu kurkkumädän, jäykkäkouristuksen ja hinkuyskän torjuntaan. Kun Stabell Bennin työryhmä tutki DTP:n vaikutuksia, se teki toisen yllättävän havainnon: tässä tapauksessa rokotettujen lasten kuolleisuus olikin suurempi kuin rokottamattomien: lapset eivät saaneet noita kolmea tautia, mutta muut tartuntataudit tappoivat heitä kaksi kertaa useammin kuin rokottamattomia. Tyttöjen kuolleisuus oli vielä suurempi: kaksi ja puoli kertainen verrattuna rokottamattomiin. Tämä ilmiö toistui aina tutkittaessa sellaisia rokotteita, joissa ei ollut elävää taudinaiheuttajaa: ”Vaikka ne suojasivat rokotettavaa tautia vastaan, ne lisäsivät myös kuolleisuutta. Suojauksesta saadaan siis maksaa hyvin kallis hinta: lapset altistuvat entistä helpommin monille muille taudeille.” Yleinen vastustuskyky siis heikkenee.

Jos näin on, miksei sitten käytetä pelkästään eläviä rokotteita? ”Tähän on useita syitä: eläviä taudinaiheuttajia sisältävät rokotteet voivat aiheuttaa kyseessä olevan taudin ihmisille, joilla on heikko immuniteetti. Niiden valmistus on myös monimutkaisempaa.” Lisäksi tuote ei ole tasalaatuista. Esimerkiksi tuberkuloosirokotteen valmistaja kertoo, että bakteerikasvustoa on ”seurattava joka päivä, jotta saa tuntuman, miten se jaksaa”. Siksi ”teollisuus suosii ei-eläviä rokotteita, ja suurin osa uusista rokotteista on näitä”.

Nykyisten rokotekäytäntöjen taustalla on liian yksinkertainen käsitys ihmisen vastustuskyvystä tauteja vastaan. ”On unohdettu, että immuunijärjestelmä kuuluu 21 erilaista solutyyppiä, joilla kullakin on neljä eri tehtävää ja jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään.” Ollaan tyytyväisiä, kun rokote tuottaa kyseessä olevan taudinaiheuttajan vasta-aineita, eikä olla kiinnostuneita, mitä koko monimutkaisessa immuunijärjestelmässä tapahtuu. ”Lääkeyhtiöille on helpompi ajatella järjestelmän olevan yksinkertainen”.

Kun yhtiöt kehittävät uusia rokotteita, vaikutuksia vastustuskykyyn ei tutkita. ”Rokotteita otetaan käyttöön, vaikka meillä ei ole minkäänlaista käsitystä niiden vaikutuksesta yleiseen terveyteen”.

Stabell Benn ja hänen kollegansa ovat tehneet tutkimukset Afrikassa, koska Euroopassa rokotusten vaikutuksia on vaikea tutkia. ”Rokottamattomat ovat erityisryhmiä, jotka eroavat muista myös tottumustensa ja elintapojensa suhteen”. Huonon vastuskyvyn seuraukset eivät täällä näy myöskään heti kuolleisuuden kasvuna vaan epämääräisimpinä oireina kuten allergioina ja ongelmina, jotka vaativat sairaalahoitoa.

Kaikkia ihmisiä koskevista rokotussuosituksista vastaa Maailman terveysjärjestö WHO. Järjestö ”julkaisi vuonna 2016 katsauksen... jossa todettiin hyvin selvästi, että DTP-rokotteeseen liittyy kuolleisuuden kasvu… Silti mitään ei ole tapahtunut”. WHO suosittelee edelleen DTP:tä kaikille maailman lapsille.

Euroopassa uudet rokotteet hyväksyy EMA eli Euroopan lääkevirasto. Stabell Bennin mielestä se ei myöskään tee riittävästi työtä valvonnan eteen: ”Se ei tarkastele sitä, miten rokotteet kaiken kaikkiaan vaikuttavat.” Esimerkiksi Afrikassa hiljattain käyttöön otetusta malariarokotteesta EMA on julkaissut 6000 sivuisen raportin, johon on haudattu tieto siitä, että rokote voi lisätä kuolleisuutta. Varoitussignaalista ei kuitenkaan välitetä.

Stabell Bennin mielestä yhtiöillä on liikaa vaikutusvaltaa näissä kansainvälisissä valvontaelimissä: ”Mitä enemmän saan tietoa, sitä paremmin ymmärrän, että teollisuus on vahvasti soluttautunut hyväksymisjärjestelmiin. Kyse on ikään kuin pyöröovesta: ihmiset tulevat teollisuudesta lääkkeiden valvontavirastoihin ja lähtevät niistä taas teollisuuteen.”

Entä miten sitten pitäisi suhtautua nyt ajankohtaiseen influenssarokotteeseen? Stabell Benn kertoo, että influenssarokote ei anna hyvää suojaa. ”En suosittelisi sitä lapsille kuten Suomessa tehdään.”

Hänen mukaansa tulevalla koronarokotteella voi hyvinkin olla samanlaisia sivuvaikutuksia kuin muilla rokotteilla: ”Toistaiseksi emme ole löytäneet yhtään rokotetta, jolla ei ole sivuvaikutuksia… En voisi kuvitella, että koronarokotetta annettaisiin koko väestölle. Jos sellainen kehitetään, sitä pitäisi antaa ikäihmisille, joilla on suurempi kuolemanriski, mutta ei ainakaan lapsille ja nuorille.” Lääkeyhtiöt kuitenkin haluavat lainsäädäntöä, jolla rokotus tehtäisiin kaikille pakolliseksi.

Stabell Benn ei kuitenkaan suhtaudu kielteisesti kaikkiin rokotteisiin. Hän näyttää oikeassa kädessään olevaa tuoretta rokotusjälkeä: Hän on ottanut tuberkuloosirokotteen parantaakseen immuniteettiaan koronaa vastaan. Stabell Benn on myös ehdottanut Tanskan hallitukselle, että terveysalan työntekijät jaettaisiin kahteen satunnaisesti valittuun ryhmään, joista toiselle annettaisiin tuberkuloosirokote. Näin voitaisiin tutkia, voidaanko rokotteella vähentää poissaoloja koronaepidemian aikana. Tällainen tutkimus on jo menossa Alankomaissa.

Rokotetta käytetään tässä tapauksessa pelkästään yleisen vastustuskyvyn tehostajana. Stabell Benn myöntää, että epäilemättä on myös paljon muita aineita, jotka parantavat immuniteettia. Vastustuskyvyn lisääminen on siis rokotteille vaihtoehtoinen tapa torjua tartuntatauteja.


18.05.20


Lisää kommmentti

* Pakollinen tieto
4000
Vedä ja pudota kuvia tähän (max 3)

Kommentit

Tätä ei ole vielä kommentoitu. Ole ensimmäinen!

Page Top
 

Palautetta kirjoittajalle (myös tämän sivuston teknsisistä yksityiskohdista) voi lähettää osoitteeseen
Kirjoituksen uudelleen julkaiseminen on toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla.

Takaisin tekijän (Olli Tammilehto) kotisivun alkuun (http://www.tammilehto.info)