| Tämä Olli Tammilehdon kirjoitus on julkaistu Vihreässä Langassa syyskuussa 1990. Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla. |
Riiston vähättely tuhoaa luontoa ja ihmisiä
Jaakko Kangasniemi vastasi viimeistä edellisessä
Vihreässä Langassa (30.8.90) tammikuussa ilmestyneeseen
väestönkasvujuttuuni
(VL 26.1.90). Hän halusi vapauttaa meidät ja muut kulutusyhteiskuntien
jäsenet osasyyllisyydestä kolmannen maailman hätään:
nälkään ja ympäristötuhoon vikapäitä
ovat nuo kurjat itse, kun kerran lisääntyvät niin tolkuttomasti.
Syyllisyyttä ei ole mukava kantaa, joten olisi hauskaa, jos Jaakko
olisi oikeassa. Mutta onko hän?
"Vain murto-osa kehitysmaiden pelloista tuottaa vientiin",
toteaa Kangasniemi - ja kas riisto on osoitettu olemattomaksi. Vaikka on
olemassa maita - esimerkiksi Gambia - joissa yli puolet pelloista on viennin
käytössä, hänen väitteensä pitää
useimmissa tapauksissa paikkansa. Mutta siitä huolimatta tämä
tieto, kuten useimmat muut yksittäiset määrälliset
informaation palaset kolmannen maailman olosuhteista, johtaa pahasti harhaan:
Ensinnäkin vientiviljelyyn on otettu nimenomaan parhaat pellot. Tämä
väkivaltainen, satoja vuosia jatkunut ryöstö on heikentänyt
Etelän kansojen edellytyksiä hankkia ruokaa
jäljellejäänneiltä
pelloilta. Vientikasvien viljely on lisääntynyt koko ajan.
Toiseksi valtaosa maatalousmaasta on suurtilallisten tai
monikansallisten yhtiöiden hallussa. Riippumatta siitä meneekö
näiden peltojen tuotto vientiin vai ei, se on yhtälailla väestön
köyhän enemmistön ulottumattomissa. Suurtilojen pelloilla
tuotetaan mm. viljaa karjalle, jonka lihan ostaminen on mahdollista vain
rikkaalle eliitille. Vaikka yläluokat ovat riistäneet köyhiä
monien Etelän kansojen keskuudessa jo ennen eurooppalaisten tuloa,
nykyinen eliitti sekä sen valtava kyky ja halu riistoon on nimenomaan
eurooppalais-pohjoisamerikkalaisen kulttuuri-imperialismin tulosta.
Vientiviljelyn vähättelyn lisäksi Kangasniemi
esittää muita vastaavia harhaanjohtavia osatotuuksia ja päätyy
näin vierittämään syyn väestönkasvuun. Mutta
mikä on hänen mielestään väestönkasvun syy?
Väestönkasvun hillitsemiseksi Kangasniemi ehdottaa koulutusta,
naisten työmahdollisuuksien lisäämistä, sosiaaliturvaa
ja perhesuunnittelua. Koulutuksella hän aivan ilmeisesti tarkoittaa
Euroopasta tuotuja kouluinstituutioita, työllä sukuyhteisön
ulkopuolista työtä ja sosiaaliturvalla eurooppalaismallisen valtion
sosiaalipolitiikkaa. Toisin sanoen väestö kasvaa, koska neekereitä
ja muita toisrotuisia ei vielä ole onnistuttu täysin eurooppalaistamaan.
Eurooppalaisen yhteiskuntamme keskeisten instituutioiden siirtäminen
köyhään Etelään on mahdollista vain
hävittämällä
paikalliset kulttuurit.
Väestönkasvuselityksistä Pentti Linkola
päätyy suosittelemaan köyhien massojen tappamista. Humanistisuudestaan
vielä kiinnipitävä Kangasniemi päätyy samoista
lähtökohdista suosittelemaan lähes yhtä hirvittävää
ratkaisua: eurooppalaisesta liiaksi poikkeavien kulttuurien tuhoamista
ja kaikkien ihmisten muuttamista "euroideiksi". Koska eurooppalainen talouskeskeinen
kulttuuri perustuu ihmisten ja luonnon riistoon, se ei ole mahdollista
yleismaailmallisesti. Näin ollen Kangasniemi ja kumppanit
käytännössä
edistävät väestön jakautumista euroideiksi ja yhä
ankarammin riistetyksi "roskajoukoksi". Tämän "ihmisjätteen"
määrän ja kurjuuden kasvu tulkitaan sitten osoitukseksi
väestöselityksen oikeudesta.
Takaisin Olli
Tammilehdon
kotisivun alkuun
9.1.2000
Palautetta kirjoittajalle voi
lähettää
osoitteeseen etunimi(at)sukunimi.info
Kirjoituksen uudelleen julkaiseminen on toivottavaa.
Siitä tarkemmin tekijän
kotisivulla.