Tietoa tapahtumiin osallistuneista kansoista ja öljyteollisuuden vaikutuksesta niihin

Versio 23.2.1999

Venäjä

Hantit

Väestömäärä: 13 000- 22 283.

Hantit asuvat vähemmistönä Hantien ja mansien sekä Jamalin nenetsien autonomisissa piirikunnissa. He elävät muiden arktisen vyöhykkeen kansojen tapaan poronhoidosta, metsästyksestä ja kalastuksesta. Taivaan jumalaan ja luonnon elollistamiseen uskovat hantit puhuvat ugrilaisiin kieliin lukeutuvaa hantia, joka suomen tavoin luokitellaan suomalais-ugrilaisiin kieliin.
 
 

Nenetsit

Väestömäärä: 27 000- 34 190.

Nenetsit asuvat vähemmistönä laajalla alueella Pohjois-Venäjällä ja Luoteis-Siperiassa, pääasiassa Nenetsien, Jamalin Nenetsien ja Taimyrin kansallisissa piirikunnissa. Heidän elinkeinoihinsa kuuluu poronhoitoa, metsästystä ja kalastusta. Nenetsit puhuvat samojedilaisiin ja samalla suomalais-ugrilaisiin kieliin lukeutuvaa nenetsiä.

Öljy

1930-luvulta lähtien Venäjän pohjoisosa joutui dramaattisten muutosten valtaan. Stalinin sosialistisen kehityksen mukaan Neuvostoliiton silloinen hallitus pakotti siihen asti lähinnä puolinomadeina eläneet alkuperäiskansojen edustajat asumaan kolhoosimaatiloissa. Lapset pantiin neuvostokouluihin, joissa he vieraantuivat vanhempiensa kielestä ja kulttuurista.

Kolme vuosikymmentä myöhemmin kollektiiviset maatilat muutettiin valtion omistamiksi sovhooseiksi.

1960- ja 1970-lukujen öljybuumin takia hantien, mansien ja nenetsien asuinalueille on muuttanut runsaasti väestöä entisen Neuvostoliiton alueilta. Ob-joki ja sen lukemattomat sivujoet ovat olleet heidän elinkeinoelämänsä perusta. Ne ovat raskaan teollisuuden ja etenkin öljynporauskenttien takia saastuneet.

Perestroikan myötä öljy-yhtiöt eivät ainakaan teoriassa saa toteuttaa porauksiaan ilman maata asuttavien lupaa. Mutta koska Venäjän budjetti riippuu paljolti öljyn ja maakaasun viennistä, ei öljynporauskenttien läheisyydessä asuvia alkuperäiskansojen edustajia ole juurikaan huomioitu.

Lisätietoa:


Nigeria

Ogonit

Väestömäärä: 500 000.

Ogonit ovat kalastaja- ja maanviljelijäkansa Niger-joen suistossa. Alue on luonnoltaan ja maaperältään rikasta, ja hedelmällinen maa on tarjonnut seudun ihmisille elannon vuosisatojen ajan tehden siitä yhden maailman väkirikkaimmista alueista. Puolimiljoonainen ogoni-kansa asuu noin 650 neliökilometrin alueella.

Öljy

Ogonien ja muiden Niger-joen suistossa elävien kiroukseksi on muodostunut öljy. Shell aloitti öljynporauksensa siellä vuonna 1956, ja nyt tällä alueella on yhteensä 94 öljykenttää, joista pumpataan päivittäin miljoona barrelia raakaöljyä. Öljystä saadut varat eivät ole kuitenkaan hyödyttäneet paikallisia asukkaita lainkaan, vaan ne ovat päätyneet öljy-yhtiön ja korruptoituneen hallinnon taskuun. Ogonimaa on tällä hetkellä Nigerian teollistuneinta ja samalla köyhintä seutua.

Kun ogonit alkoivat protestoida Shellin aiheuttamia ympäristötuhoja vastaan, Shell pyysi paikalle poliiseja ja sotilaita turvaamaan liiketoimintansa. Rauhanomaisiin mielenosoituksiin vastattiin väkivallalla. Sen takia tällä hetkellä n. 100 000 ogonia elää pakolaisina joko Nigerian muissa osissa tai naapurimaissa.

Nigerian hallitus on hyvin riippuvainen öljyn viennistä, eikä ole sen takia antanut vähemmistökansoillensa vaikutusmahdollisuuksia öljynetsintä ja -porauskysymyksissä.

Lisätietoa:


Kolumbia

U´wat

Väestömäärä: 5 000.

U´wat asuvat Koillis-Kolumbiassa, Andien juurella Amatsonasin altaan reunalla. Toisin kuin useat muut Etelä- ja Keski-Amerikan alkuperäiskansat ovat u´wat onnistuneet säilyttämään perinteisen kielensä ja kulttuurinsa. Suurin osa heistä puhuu pelkästään äidinkieltään u´w ajkaa.

Öljy

1940-luvulta 1970-luvulle saakka antoi Kolumbian hallitus yli 85% u´wien perinteisesti asuttamasta alueesta uudisasukkaille. Nykyinen u´wien asutusalue käsittää enää noin 100 000 hehtaaria, jolla he eivät voi viljellä tarpeeksi ruokaa elättääkseen itsensä.

Nyt heitä uhkaa kansainvälinen öljyteollisuus. Vaikka Kolumbian laki takaa alkuperäiskansoille oikeuden päättää oman alueensa raaka-aineiden käytöstä on käytäntö usein toista. U´wien pelko mahdollisista porauksista alueillaan on saanut heidät uhkaamaan joukkoitsemurhalla, jos heidän asuinseutujensa koskemattomuutta loukataan.

Lisätietoa:


Ecuador

Quichuat

Väestömäärä: n. 1 milj.

Ecuadorin quichuat ovat osa laajaa, koko Andien alueella asuvaa kansaa. Amatsonian quichuat jaetaan kahteen ryhmään: Napin quichua runiin, jotka elävät Napo-joen yläjuoksulla ja canelos quichuoihin, jotka elävät Pastazan provinssissa. He puhuvat ketsuaa, joka oli jo inkojen valtakaudella yleiskieli. Alueelliset murteet eroavat kuitenkin kovasti toisistaan.

Öljy

Säännöstelemätön öljynetsintä ja -poraus muun teollisuuden ohella saastuttaa maapallon suurinta sademetsää. Joitakin vuosia sitten löytyi Ecuadorissa Andien itäpuolelta öljyä. Öljynporauksen seurauksena ovat jo tetete- ja zaparokansat kuolleet sukupuuttoon. Yhä monet kansat joutuvat quichuoiden ohella pelkäämään selviytymistään.

Lisätietoa:


Tapahtumien aikataulu
Lista tapahtumiin osallistuneista vieraista
Seminaarin ohjelma