Tämä Olli Tammilehdon  kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 13.8.1996.  Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla.

Yhtiöt kansalaisten tilalla


David C. Korten: When Corporations Rule the World. Earthscan, Lontoo 1995 (USA: Kumarian Press), 374 s. (Julkaistu suomeksi nimellä Maailma yhtiöiden vallassa, Like  ja Suomen Rauhanpuolustajat, Helsinki 1997)
 

Vapaakauppa ja talouden kansainvälistyminen ovat nykyisin laajimmin levinneitä uskomuksia. Niitä pi detään hyvinä tai ainakin väistämättöminä asioina. Harvat kerettiläiset tekstit ovat talouspuheyhteisön laidoilla tai muuten marginaalissa. Näistä ei nyt esillä oleva, USA:ssa ja Englannissa loistavat arviot saanut teos juuri jää jälkeen "toisinajattelevuudessa". Mutta kirjoittajan, taloustieteen tohtori David C. Kortenin taustassa ei ole mitään vasemmistolaisuuteen tai ekoradikalismiin viittaavaa. Hän pitää itseään monessa suhteessa konservatiivina. Hän on arvostetun Stanfordin yliopiston kasvatti, opettanut Harvardin Business Schoolissa sekä työskennellyt Ford-säätiön ja USA:n valtiollisen kehitysyhteistyöosaston projekteissa kolmannessa maailmassa.

Korten menetti kuitenkin kehitysuskonsa oltuaan lähes 15 vuotta byrokraattisten kehitysorganisaatioiden palveluksessa. Tähän vaikutti myös vuorovaikutus köyhien maiden intellektuellien kanssa. Vuonna 1992 Korten palasi USA:han ja ryhtyi kirjoittamaan talouden it sestäänselvyyksiä purkavaa kirjaa.

When Corporations Rule the World (Kun yhtiöt hallitsevat maailmaa) tuo vakuuttavasti esiin maailman tilan vakavuuden. Kriisi ilmenee sy venevänä köyhyytenä, yhteiskunnallisten instituutioiden hajoamisena ja ympäristön tuhoutumisena. Kortenin luettelemat tuhotrendien osoittimet ovat lehtien ja ympäristökirjallisuuden lukijoille tuttuja. Sen sijaan se, miten hän liittää ne maailman talouden ilmiöihin, lienee useimmille uutta.

Korten mukaan kriisissä ei ole kysymys ali- tai ylikehityksestä. Vika ei ole markkinataloudessa eikä myöskään sosialismin perinnössä tai sen puutteessa. Kyse on siitä, että markkinatalous on muuttunut "yhtiötaloudeksi". Suuret yhtiöt ja niiden liittoutumat ovat saaneet yliotteen poliittisista järjestelmistä ja aikaansaavat niiden kautta yhteiskunnallisia muutoksia, jotka ovat niille eduksi mutta ihmisten enemmistölle vahingoksi.

Korten jäljittää yhtiöiden aseman muutoksen USA:ssa sisällissotaan. Ennen sotaa saattoi osavaltion lainsäädäntöelin tai tuomioistuin peruuttaa yhtiön toimiluvan tai muuttaa sen ehtoja, mikäli yhtiö ei toiminut yleisen edun mukaisesti. Lisäksi toimilupa annettiin yleensä vain määräajaksi. Sodan synnyttämässä kaaoksessa tilanne alkoi muuttua. Armeijoiden varustaminen tuotti yhtiöille valtavia voittoja, jolloin ne kykenivät käyttämään hyväkseen poliittista epäjärjestystä. Yhtiöt käytännöllisesti katsoen ostivat itselleen lainsäädännön, joka antoi niille suuret määrät rahaa ja maata rautateiden laajentamiseen lännessä. Uusia voittoja käytettiin taas valtiokoneiston painostamiseen ja lahjontaan, kunnes poliittinen järjestelmä oli yhtiöiden käsissä. Toimiluvat annettiin rajoittamattomaksi ajaksi eikä niitä enää peruttu.

Kun vastaava kehitys on tapahtunut muissa maissa ja suuret firmat ovat muuttuneet ylikansallisiksi, yhtiöt todellakin hallitsevat maailmaa. Korten dokumentoi laajasti yhtiöiden valtaa lukuisilla tilastoilla ja tapausselostuksilla. Esimerkiksi lähes kakkien keskeisten tuotteiden maailmanmarkkinoista 40-90 prosenttia kontrolloi viitisen alan suurinta firmaa. Tällaista tilannetta kutsutaan taloustieteen oppikirjoissa monopolistiseksi.

Yhtiöiden valtaa lisäävät niiden lukemattomat kes kinäiset yhteistyöjärjestelmät ja lobbausorganisaatiot. Samaan suuntaan vaikuttavat yhtiö- ja valtioeliittien yhteistyöfoorumit, esimerkiksi Trilateraalinen komissio ja Bilderberg-kokoukset. Korten tuo myös esiin aineistoa, joka osoittaa, että Kansainvälinen valuuttarahasto, Maailmanpankki, Maailman kauppajärjestö (WTO) ja monet YK:n elimet on viritetty palvelemaan ylikansallisten yhtiöiden tarpeita.

When Corporations Rule the World -kirja käsittelee varsin vähän maailman talousjärjestelmää ylläpitäviä kulttuurirakenteita ja ideologioita. Yksi luku kuvaa kuitenkin television, mainonnan ja yhtiöiden rahoittaman kouluopetuksen vaikutuksia. Firmojen jokaisen maapallon ihmisen "olouttamiseen" käyttämä ra hamäärä on Kortenin mukaan lähestymässä kaikkien julkisten koulutus menojen yhteissummaa.

Kun yhtiöt ovat näin monin tavoin vakiinnuttaneet valtansa, elämme maailmassa, jossa 71 suurinta suunnitelmataloutta on yh tiöitä - 72. on Kuuba. Monet näistä keskitetysti johdetuista talouksista ovat Kortenin mukaan yhtä autoritäärisiä kuin tota litääriset valtiot.

Tuloksena kaikesta tästä on mieletön järjestelmä, jossa valtioiden, alueiden ja yksityisten työntekijöiden on kilpailtava yhtiöiden suosiosta. Firmoja houkutellaan antamalla niille kaikenlaisia etuja, minkä takia yhä suurempi osa yhtiöiden kustannuksista voidaan siirtää erilaisille yhteisöille. Toisaalta koska tuotanto ja kulutus tapahtuvat eri alueilla - usein eri maanosissa - tavaroiden käyttäjät eivät itse joudu kantamaan tuotannon ympäristö- ja muita kustannuksia. Vaikka yhtiöiden johtajat usein kuvittelevat tuottavansa nettohyötyä, Kortenin mukaan he todellisuudessa vain siirtävät maapallon rikkauksia itselleen ihmisten ja planeetan kustannuksella. Siksi kaikesta taloudellisesta kasvusta huolimatta, kurjistuminen vain jatkuu.

Korten ei kuitenkaan esitä vain kritiikkiä, vaan pyrkii kirjan viimeisessä osassa hahmottamaan vaihtoehtoa nykyiselle taloudelle. Hänen mielestään vallan palauttaminen kansalaisille edel lyttää nykyistä ratkaisevasti paikallisempaa taloutta. Tämän ei tule kuitenkaan merkitä nurkkakuntaisuutta, vaan tietoisuuden on oltava maailmanlaajuista. Korten kertoo myös, mitä nykyisille instituutioille olisi tehtävä: esimerkiksi Maailmanpankki olisi lopetettava kokonaan ja Kansainvälinen valuuttarahasto korvatta YK:n kansainvälisellä finanssijärjestöllä.

Kirjan muutosideat eivät ole vain puhetta. Korten kuvaa eri puolilla maailmaa vaikuttavia ympäristö- ja muita liikkeitä sekä intellektuaalisia virtauksia, jotka toimivat talouden globalisaatiota vastaan. Hänen kirjansa pyrkii olemaan osa tätä liikehdintää ja niinpä siitä koituvat tekijänpalkkiot menevät kokonaisuu dessaan Ihmiskeskeisen kehityksen forumille (People-Centered Development Forum), joka on maailmanlaajuinen kansalaisten yhteistyöverkosto.

When Corporations Rule the World -kirjalla on myös puutteensa. Se ei paljoakaan pohdi sitä, miksi kaikesta mie lettömyydestään huolimatta globalisoituva talous voidaan niin laajalti hyväksyä. Tässä saattaisi auttaa taloustieteen historia, jota Korten ei juurikaan käsittele. Hän ei myöskään mainitse taloustieteen vanhastaan jyrkästi toisistaan eroavia oppisuuntia, joiden kiistat valottaisivat myös nykyisen tilanteen ideologista rakentumista. Historiallista osuutta vaivaa USA-keskeisyys, minkä takia markkinatalousajatte lun ja yhtiöiden vallan kaikki suhteet eivät valotu.

Vaikkei Kortenin kirja ole täydellinen, se on kuitenkin erinomainen johdanto siihen maailmaan, jossa elämme ja jonka talouden liturgiat tahtovat usein peittää näkyvistä. Teos hahmottaa vallitsevan talousajattelun ja -käytännön todellista vaihtoehtoa, jonka olemassaolon sekä reaalisosialismin todellisuus että sen kaatuminen ovat saattaneet epäilyksen alaiseksi.

Kirja on harvinaisen selkeästi kirjoitettu ja selittää kansantajuisesti monia talouden ajankohtaisia ilmiöitä. Vaikka teos on ankaraa yhteiskuntakritiikkiä, se ei syyllistä talouden ammattilaisia tai muita yksityisiä ihmisryhmiä. Korten ei kuitenkaan yritä tekeytyä arvovapaaksi, vaan teksti heijastaa selvästi hänen eettisiä näkemyksiään.

Kirjan saamasta huomiosta ja kirjoittajan kansainvälisistä yhteyksistä päätellen teos on jo monen kääntäjän työpöydällä. Toivottavasti myös jokin suomalainen kustantaja on halukas paikkaamaan Kortenin avulla kriittisessä talous tietämyksessämme olevaa suurta aukkoa.

Page Top



Palautetta kirjoittajalle voi lähettää osoitteeseen etunimi(at)sukunimi.info
Kirjoituksen udelleen julkaiseminen on toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla.
Takaisin Olli Tammilehdon kotisivun alkuun