Tämä Olli Tammilehdon kirjoitus on julkaistu lyhennettynä Helsingin Sanomissa 11.12.02. Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla .

USA:n sota Irakissa merkitsee joukkotuhoaseiden käyttöä

 

USA haluaa aloittaa sodan Irakia vastaan. Tarkkaavainen Helsingin Sanomien lukija on varmasti huomannut, että yhtenä syynä on Irakin öljy. Vielä tarkkaavaisempi lukija, joka seuraa myös esimerkiksi Englannin laatulehtiä tai internetin laatusivuja, on voinut ymmärtää, että käynnistymässä on laaja suursota. Sen pyrkimyksenä on muuttaa koko Lähi-idän kartta paremmin USA:n ja Englannin hallitusten ja niiden öljy-yhtiöiden intressejä vastaavaksi jakamalla esimerkiksi Saudi-Arabia kahtia.

         USA:n edellinen sotaretki Irakiin aiheutti valtavia kärsimyksiä miljoonille ihmisille, jotka eivät olleet millään tavalla syypäitä Saddamin pahuuteen tai öljyvirran väärään suuntaan. Sodan seurauksena kuoli noin 200 000 Irakilaista. Vienti- ja tuontirajoitusten sekä muiden sanktioiden tuloksena Irakin infrastruktuurit ja lääketieteelliset valmiudet ovat ratkaisevasti heikompia kuin kymmenen vuotta sitten. Näin ollen uhreja tulee uudessa sodassa olemaan paljon aikaisempaa enemmän. Brittiläinen lääkärijärjestö Medact on arvioinut, että tulevassa sodassa kuolee 500 000 irakilaista.

         Uhrien lukumäärää lisää myös se, että sodassa aiotaan käyttää joukkotuhoaseita. Joukkotuhoaseet määritellään aseiksi, jotka eivät valikoi uhrejaan ja joiden vaikutukset säilyvät pitkään sotatoimien loputtuakin. Tämän määritelmän täyttävät hyvin rypälepommit ja köyhdytetystä uraanista valmistetut ammukset, jotka molemmat ovat USA:n aseistuksen keskeinen osa. Toisaalta myös “tavanomaisten” joukkotuhoaseiden käyttö sodassa on täysin mahdollista. USA:n omien arvioiden mukaan Irakissa ehkä jäljellä olevat, osittain Yhdysvaltain avulla aikoinaan saadut, biologiset tai kemialliset aseet muodostavat todellisen uhan, vain silloin kun sitä vastaan hyökätään. Näiden aseiden käyttöön USA ja Iso-Britannia ovat ilmoittaneet vastaavansa ydinaseilla. Jos osa bakteereista tai kaasuista ajautuisi tai levitettäisiin Israelin alueelle, ydinsotaan yhtyisi tämä Lähi-idän ainoa ydinasevalta.

         Näin olleen vain ne voivat suunnitella Irakin sotaa, jotka ovat julmasti piittaamattomia joukkotuhoaseiden toisille ihmisille aiheuttamista suunnattomista kärsimyksistä. Kuitenkin Helsingin Sanomien ja muiden joukkotiedotusvälineiden tavallinen, huolimaton seuraaja on luultavasti saanut sellaisen käsitykset, että USA haluaa sodallaan vain pelastaa maailman Saddamin joukkotuhoaseiden muodostamalta uhalta. Yksi syy tähän vaikutelmaan on Irakin - mahdollisesti olemattomia - joukkotuhoaseita koskevien uutisten toisto ja niiden saama suhteeton palstatila verrattuna moniin olennaisimpiin uutisiin.

         Toinen syy on se, että muutamia paikkaansa pitämättömiä tai harhaanjohtavia väitteitä toistetaan kerta toisensa jälkeen. Sellaisia ovat monet väitteet, jotka koskevat YK:n suorittamaa edellistä Irakin joukkotuhoaseiden tarkastusta 1990-luvulla. Yleisesti väitetään, että Irak tällöin rikkoi räikeästi YK:n päätöslauselmia, vaikeutti ratkaisevasti tarkastusta ja lopulta karkotti asetarkastajat. Kuitenkin asetarkastajien itsensä - mm. Scott Ritterin ja Rolf Ekeuksen - raporttien mukaan asetarkastusten epäonnistumisen syynä oli USA:n manipulointi. Siihen kuului mm. vakoilijoiden sijoittaminen tarkastajien joukkoon. Tämä siis ei suinkaan ole vain Irakin väite vaan asetarkastajat ja lukuisat länsimaiset tahot ovat vahvistaneet tiedon. USA käytti tarkastajia pommituskohteiden valintaan ja siksi suuri osa tarkastajien ajasta meni sellaisten paikkojen tutkimiseen, joilla ei ollut merkitystä joukkotuhoaseiden etsinnälle. Irak ei karkottanut tarkastajia vuonna 1998, vaan tarkastajat vedettiin pois USA:n määräyksestä, jottei länsimaisten ihmisten vaarantaminen häiritsisi USA:n suunnittelemia pommituksia.

         Pääki rjoit uks ista päätelleen Helsingin Sanomat ei hyväksy USA:n suunnittelemaa sotaa. Siitä huolimatta se uutissivuillaan levittää USA:n sotapropagandaa ja edistää sodan hyväksyttävyyttä. Mistä tämä ristiriita? Siitäkö, että sotapropagandaa levittävät suuret, USA:n ja Britannian hallitsemat tiedotusvälineet ja uutistoimistot, joita Helsingin Sanomat on aina pitänyt luotettavina tietolähteinä. Jos niiden valitsemia painotuksia ja sisältöjä ei tässä tapauksessa ilman muuta toistettaisi, samaa kriittistä linjaa jouduttaisiin helposti noudattamaan myös muussa ulkomaan uutisoinnissa. Tämä vaatisi tietenkin hiukan aikaisempaa suurempaa panostusta ja ajatustyötä useimpien suomalaisten maailmankuvaa muokkaavan uutisvirran hallinnassa. Onko tämä liikaa vaadittu maan suurimmalta sanomalehdeltä?

Page Top
 

Palautetta kirjoittajalle voi lähettää osoitteeseen etunimi(at)sukunimi.info
Kirjoituksen uudelleen julkaiseminen on toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla .

Takaisin Olli Tammilehdon kotisivun alkuun

21.1.2003 jälkeen: