Osoite:

Tämä Olli Tammilehdon kirjoitus on julkaistu Fifi-nettilehdessä 2.2.2015. Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla.

Johtopäätökset vasta terroriteon tutkimisen jälkeen


Minna Nalbantoglu arvosteli Helsingin Sanomissa 15.1. oikeutetusti niitä, jotka uskovat tässä vaiheessa tietävänsä, että ”Pariisin terrori-iskut olivat pelkkä salajuoni, jonka tarkoituksena on lietsoa vihaa muslimeja kohtaan”. Hän ei kuitenkaan huomaa, että yhtä hätiköityä on valtavirran tavoin uskoa, että poliisin ja eri maiden tiedustelupalvelujen lehdistölle levittämä versio Pariisin tapahtumista on kaikilta osin totta. Eihän koko oikeuslaitostamme tarvittaisi, jos voisimme luottaa pelkästään siihen, mihin käsitykseen poliisi päätyy välittömästi rikoksen jälkeen. Näin varsinkin, jos rikolliset eivät jää kiinni itse teossa. Tiedustelupalvelujen tietoihin pitäisi suhtautua vielä kriittisemmin, sillä harhaan johtaminen ja erilaiset peiteoperaatiot ovat keskeinen osa niiden toimenkuvaa.

Charlie Hebdon toimittajien murhassa, sitä seuranneissa tapahtumissa ja niiden virallisissa kuvauksissa on monia yksityiskohtia, jotka herättävät epäilyksiä ja joita pitäisi tutkia ennen johtopäätösten tekoa. Lehden toimitus oli poliisien vartioima ja teosta epäillyt veljekset Said ja Cherif Kouachi olivat viranomaisten seurannassa. Tästä huolimatta sotilaallisten aseiden hankinta ja murhat onnistuivat hämmästyttävän helposti. Teko näytti ammattisotilaiden eikä juurikaan uskonkiihkoisen itsemurhahyökkääjien suorittamalta. Sitä oli valmisteltu huolellisesti niin, että tiedettiin esimerkiksi toimituksen kokouksen tarkka ajankohta. Tästä huolimatta meille kerrotaan, että rikolliset jättivät täysin amatöörimäisesti henkilöllisyystodistuksensa autoon, millä perustella poliisit pääsivät heidän jäljilleen.

Kolmas rikoksesta syytetty oli 18-vuotias Hamyd Mourad, jonka väitettiin olevan murhajoukkueen autonkuljettaja. Hän oli kuitenkin teon aikana koululuokassa, minkä lukuisat hänen luokkatoverinsa todistivat. Kuultuaan olevansa epäilty osallisuudesta terrori-iskuun, hän meni viisaasti itse poliisiasemalle, sillä takaa-ajetun selviytymismahdollisuudet olivat tässä tilanteessa todistetusti huonot. Kun kerran poliisit tunnistivat yhden terroriteon tekijän täysin väärin, kuinka luotettavia ovat heidän muut syytöksensä?

Kouachin veljekset sen sijaan lähtivät pakoon ja heitä jahtasi 88 000 poliisia. Lopulta heidät ammuttiin piirityksessä, mikä tietenkin kovasti vaikeuttaa terroriteon mahdollista tutkintaa.

Kohta hyökkäyksen jälkeen terroritekoa tutkinut korkeassa asemassa ollut poliisikomissaari Helric Fredou kuoli työhuoneessaan Limoges'issa – virallisen tiedon mukaan itsemurhan seurauksena. Kouachin veljekset kävivät tässä kaupungissa teini-ikäisinä koulua. Juuri ennen kuolemaansa Fredou oli raportoimassa tutkimuksistaan Pariisista tulleille poliiseille.

Tietenkin näille ja kaikille muille tapahtumaan liittyville kummallisuuksille voi löytyä täysin luonnollinen selitys. Silti ennen kuin terrori-iskua on kunnolla tutkittu, ei voida olla varmoja siitä, mitä uskontokuntaa hirmuteon todelliset tekijät ja teettäjät edustavat. Ei voida myöskään olla varmoja oliko uskonto lainkaan teon motiivina. Tekijöiden motiivinahan voi olla ollut esimerkiksi raha ja teettäjien tavoitteena edistää omia poliittisia päämääriään.

On syytä muistaa, että historia tuntee paljon niin sanottuja false-flag-operaatioita eli lavastettuja hyökkäyksiä, joissa tekijäksi naamioidaan jonkun maan tai ryhmän vihollinen. Esimerkiksi vuosina 1969-1985 Italiassa suoritettiin useita terrori-iskuja, joista syytettiin radikaaleja vasemmistolaisia. Ne ovat kuitenkin myöhemmissä oikeudenkäynneissä tehdyissä tunnustuksissa paljastuneet lavastetuiksi hyökkäyksiksi. Todelliset tekijät olivat Italian sotilastiedustelu SISMI, uusfasistit ja NATO:n salaisen Gladio-verkoston jotkut osat. Tarkoituksena oli estää kommunistien pääsy maan hallitukseen.



PS. Tätä kirjoitusta Helsingin Sanomat ei suostunut julkaisemaan edes lyhennettynä.


02.02.15


Kommentit (1)

Aihe: Johtopäätökset vasta terroriteon tutkimisen jälkeen
Facebookdel.icio.usStumbleUponDiggGoogle+Twitter
Gravatar
ERKKI RANTAMÄKI (VAASA) kirjoittaa...
Niin entiset kuin nykyisetkään suurvallat eivät taatusti jätä koskaan käyttämättä brutaalejakaan keinoja kun kyse on niitten omista eduista ja valtapyrkimyksistä.
Lieneekö esimerkiksi vuonna 2001 tehtyä WTC-iskua koskaan edes yritettykään selvittää "pohjia myöten". Sen taustat taitavat jäädä ikuiseksi arvoitukseksi aivan kuten presidentti John F. Kennedyn murha Dallasissa vuonna 1963.
2nd February 2015 9:21pm
RSS Tämä sivu   RSS Kaikki sivut
Page 1 of 1

Kirjoita kommentti

* Pakollinen kenttä
(ei julkaista)
 
Bold Italic Underline Strike Superscript Subscript Code PHP Code Quote Insert line Bullet list Numeric list Link Email Image Video
 
Smile Sad Huh Laugh Mad Tongue Crying Grin Wink Scared Cool Sleep Blush Unsure Shocked
 
Ilmoita minulle uusista kommenteista sähköpostilla.
 
 
Powered by Commentics

Page Top
 

Palautetta kirjoittajalle (myös tämän sivuston teknsisistä yksityiskohdista) voi lähettää osoitteeseen
Kirjoituksen uudelleen julkaiseminen on toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla.

Takaisin tekijän (Olli Tammilehto) kotisivun alkuun (http://www.tammilehto.info)