Tämä Olli Tammilehdon kirjoitus on julkaistu lyhennettynä Vihreässä Langassa 18.4.2019. Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tässä.

Mikä Greta Thunbergin sanomasta on sensuroitu?

16-vuotiaasta ruotsalaisesta ilmastoaktivistista Greta Thunbergista on lyhyessä ajassa tullut kansainvälinen supertähti. Hän käy puhumassa valtaapitäville ympäri Eurooppaa, ja media siteeraa häntä joka puolella maailmaa. Paitsi ettei siteeraa kaikkea.

Thunberg puhui Puolan Katowicessä järjestetyssä ilmastokokouksessa joulukuussa. Hän lausui muun muassa seuraavaa: ”Te puhutte vain vihreästä ikuisesta talouskasvusta, koska pelkäätte epäsuosioon joutumista. Puhutte vain kulkemisesta eteenpäin käyttäen samoja huonoja ideoita, jotka veivät meidät tähän liemeen, vaikka ainoa järkevä asia on vetää hätäjarrua.” Tämä kasvukritiikki on kuitenkin lähes johdonmukaisesti sensuroitu pois Thunbergin saamasta mediajulkisuudesta. Enemmin sanomaksi on muotoutunut epämääräinen ”pitäisi nopeasti tehdä enemmän ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi”.

Google-haulla löytyy 6,7 miljoonaa sivua, joissa mainitaan ”Greta Thunberg”. Hänen nimensä yhdistettynä termiin ”economic growth” on kuitenkin vain 18 600 sivulla, joista suurin osa näyttää olevan satunnaisia yhdistelmiä: ”economic growth” mainitaan sivulla, mutta se ei liity mitenkään Thunbergin sanomisiin. Vastaavasti haulla <"Greta Thunberg” ilmastonmuutos> löytyy 57 200 suomalaista sivua, mutta haulla <"Greta Thunberg” ”talouskasvu"> vain 4700 sivua, joista ilmeisesti valtaosassa talouskasvu ei liity Thunbergin sanomaan.1

Mutta onko talouskasvun liittäminen ilmastonmuutokseen niin olennaista? Eikö ole vain hyvä, että sanomaa hieman kevennetään, jotta tärkeä sanoma ilmastotoimien kiireellisyydestä menee perille?

Ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa on kuitenkin jahkailtu jo vuosikymmeniä. Vaikka joskus aiemmin uusiutuvan energian lisäämisen kaltaisilla teknisillä muutoksilla olisi selvitty, se ei enää ole mahdollista. Päästöt on saatava alas niin nopeasti, ettei millään teknologisella ratkaisulla pystytä aikaansaamaan tarvittavaa laskua.

Manchesterin yliopiston energiatekniikan ja ilmastomuutoksen professori Kevin Andersonin on yksi maailman johtavista ilmastotutkijoista. Hänen mukaansa päästöjä on vanhoissa teollisuusmaissa vähennettävä 8-10 % vuodessa, jos välitetään ilmasto-oikeudenmukaisuudesta eli siitä, että köyhiltä mailta ei voi vaatia yhtä suuria päästöalennuksia kuin rikkailta. Tällöinkin pysyisimme vuoteen 2100 mennessä vain 50 % todennäköisyydellä alle 2 oC lämpötilan nousun rajoissa.2 Jos emme halua osallistua tällaisiin ilmastoarpajaisiin vaan haluamme välttää ilmastokatastrofin paljon suuremmalla todennäköisyydellä, päästöjä olisi alennettava selvästi yli 10 % vuodessa siinäkin tapauksessa, ettei oikeudenmukaisuudesta välitetä.

Yleinen käsitys on kuitenkin, että talouskasvun jatkuessa korkeintaan 3-4 % vuosittainen päästöjen vähennys on mahdollista3. Tämä johtuu siitä, että kasvun oloissa vähennykset perustuvat teknisiin muutoksiin, jotka ovat hitaita. Kattavat tekniset muutokset ovat yleensä vieneet vuosikymmeniä. Esimerkiksi James Watt kehitti käyttökelpoisen kivihiilikäyttöisen höyrykoneen vuonna 1776, mutta vielä vuonna 1840 kivihiilestä saatiin vähemmän kuin 5 % maailman kaupallisesta energiasta, ja vasta vuonna 1900 tämä osuus oli 50 %.4

Sodissa tekninen järjestelmä on jossain tapauksissa saatu muuttumaan muutamassa vuodessa, mutta tämä ei tuo lohtua ilmastokatastrofin vastaiseen taisteluun: nopea muutos merkitsee valtavaa tuotannon ja rakentamisen lisäystä, jonka on väistämättä pitkään pohjauduttava vanhoihin energian- ja materiaalin tuotantomenetelmiin. Näin ollen juuri silloin kuin kasvihuonekaasupäästöjä olisi voimakkaasti vähennettävä, päästöt kasvaisivat.5

EU ja Suomi ovat sitoutuneet vähentämään vuoteen 2050 mennessä päästöjä 80 % vuoden 1990 tasosta, mikä tarkoittaa keskimäärin 2,7 % vähennystä vuodessa. Päästöt vähenivät EU:ssa vuodesta 1990 vuoteen 2016 vain 22 prosenttia6 eli ne laskivat keskimäärin prosentin vuodessa. Suomessa vastaava vähennys vuoteen 2017 mennessä oli tuo samainen 22 prosenttia7. Näistä luvuista voidaan laskea, että sitoumus tarkoittaa tästä eteenpäin 4 % laskua vuodessa. Tämä päästövähennystahti voi siis olla sopusoinnussa talouskasvun kanssa muttei missään tapauksessa yli 2 oC lämpötilan nousun estämisen kanssa.

Thunbergin sanoman sensuroitu osa eli talouskasvusta luopuminen on siis aivan keskeistä, mikäli haluamme välttää ilmastokatastrofin. Onneksi kasvutalouden tuolla puolen meidän tarvitse siirtyä täysin kartoittamattomille vesille. Jo pitkään on suuri joukko talous- ynnä muita tutkijoita selvittänyt yksityiskohtaisesti, miten kasvuton maailma voisi toimia niin, että kaikille taataan kohtuulliset elämän edellytykset8.

Talouslaskun yhteiskunnassa avautuu aivan uusia mahdollisuuksia nopeisiin päästövähennyksiin. Enää ei tarvitse hyysätä rikkaita, ja palkita kasvun oravanpyörää kiivaimmin polkevia ihmisiä. Nyt on mahdollista leikata reippaasti eniten kuluttavilta ja päästäviltä luokilta.

Oxfamin raportin mukaan 10 % maailman ihmisistä aiheuttaa suoraan ja tavarakulutuksensa kautta 49 % globaaleista päästöistä9. Jos esimerkiksi tämän eniten kuluttavan kymmenyksen päästöt alennetaan keskimääräisen eurooppalaisen tasolle, maailman päästöt pienentyisivät hetkessä kolmanneksella10. Jos taas tämä rikas 10 % vähentäisi päästöjään keskimääräisen maailman kansalaisen tasolle, päästöt laskisivat 45 %.


Lähteitä

Anderson, Kevin: ”Avoiding dangerous climate change demands de-growth strategies from wealthier nations”. kevinanderson.info, Comment on climate, 2013. https://kevinanderson.info/blog/avoiding-dangerous-climate-change-demands-de-growth-strategies-from-wealthier-nations/.

Eurostat: ”Greenhouse gas emission statistics - emission inventories”. Eurostat, 2018. https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Greenhouse_gas_emission_statistics_-_emission_inventories.

Hunziker, Robert: ”Capitalism’s Ownership of Global Warming”. CounterPunch, 14.2.2019. https://www.counterpunch.org/2019/02/14/capitalisms-ownership-of-global-warming/.

Joutsenvirta, Maria, Tuuli Hirvilammi, Marko Ulvila, ja Kristoffer Wilen: Talous kasvun jälkeen. Gaudeamus, Helsinki, 2016.

McKibben, Bill: ”A Future Without Fossil Fuels?” The New York Review of Books, 4.4.2019. https://www.nybooks.com/articles/2019/04/04/future-without-fossil-fuels/.

Oxfam International: ”Extreme Carbon Inequality”. Oxfam International, 2015. https://www-cdn.oxfam.org/s3fs-public/file_attachments/mb-extreme-carbon-inequality-021215-en.pdf.

Oxford Climate Society: Kevin Anderson: Climate’s Holy Trinity, 2019. https://www.youtube.com/watch?v=7BZFvc-ZOa8&app=desktop.

Tammilehto, Olli: Kylmä suihku, Ilmastokatastrofin torjunta ja nopea yhteiskunnallinen muutos. Into, Helsinki, 2012.

Tilastokeskus: ”Kasvihuonekaasupäästöt laskivat, päästökaupan ulkopuoliset päästöt tavoitepolulla”. Tilastokeskus, 2018. https://tilastokeskus.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-12-11_tie_001_fi.html.


Loppuviitteet

1Google-haut 27.3.2019. Google-tilastot muuttuvat päivittäin, mutta suuruusluokat säilyvät.

2Kevin Anderson: ”Avoiding dangerous climate change demands de-growth strategies from wealthier nations”, kevinanderson.info, Comment on climate, 2013, https://kevinanderson.info/blog/avoiding-dangerous-climate-change-demands-de-growth-strategies-from-wealthier-nations/.

3Mt.

4Bill McKibben: ”A Future Without Fossil Fuels?”, The New York Review of Books, 4.4.2019, https://www.nybooks.com/articles/2019/04/04/future-without-fossil-fuels/.

5Ks. tarkemmin esimerkiksi Olli Tammilehto: Kylmä suihku, Ilmastokatastrofin torjunta ja nopea yhteiskunnallinen muutos (Into, Helsinki, 2012), 34-.

6Eurostat: ”Greenhouse gas emission statistics - emission inventories”, Eurostat, 2018, https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Greenhouse_gas_emission_statistics_-_emission_inventories.

7Tilastokeskus: ”Kasvihuonekaasupäästöt laskivat, päästökaupan ulkopuoliset päästöt tavoitepolulla”, Tilastokeskus, 2018, https://tilastokeskus.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-12-11_tie_001_fi.html.

8Ks. esim. Maria Joutsenvirta ym.: Talous kasvun jälkeen (Gaudeamus, Helsinki, 2016).

9Oxfam International: ”Extreme Carbon Inequality”, Oxfam International, 2015, https://www-cdn.oxfam.org/s3fs-public/file_attachments/mb-extreme-carbon-inequality-021215-en.pdf.

10Oxford Climate Society: Kevin Anderson: Climate’s Holy Trinity, 2019, https://www.youtube.com/watch?v=7BZFvc-ZOa8&app=desktop; Robert Hunziker: ”Capitalism’s Ownership of Global Warming”, CounterPunch, 14.2.2019, https://www.counterpunch.org/2019/02/14/capitalisms-ownership-of-global-warming/.


21.04.19


Kommentit

Ei vielä kommentoitu.

Kirjoita kommentti

* Pakollinen kenttä
(ei julkaista)
 
Bold Italic Underline Strike Superscript Subscript Code PHP Code Quote Insert line Bullet list Numeric list Link Email Image Video
 
Smile Sad Huh Laugh Mad Tongue Crying Grin Wink Scared Cool Sleep Blush Unsure Shocked
 
Ilmoita minulle uusista kommenteista sähköpostilla.
 
 
Powered by Commentics

Page Top
 

Palautetta kirjoittajalle (myös tämän sivuston teknsisistä yksityiskohdista) voi lähettää osoitteeseen
Kirjoituksen uudelleen julkaiseminen on toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla.

Takaisin tekijän (Olli Tammilehto) kotisivun alkuun (http://www.tammilehto.info)