Osoite:

Tämä Olli Tammilehdon kirjoitus on julkaistu Maan ystävä -lehden numerossa 3/2007. Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla.

Noam Chomsky – ylivaltaa kritisoiva konservatiivinen ajattelija

Vuonna 1928 syntynyt Noam Chomsky on maailmankuulu kielitieteilijä, joka on luonut aivan uuden, tranformaatio-kielioppina tunnetun suuntauksen tieteeseensä. Hän on vuodesta 1961 alkaen ollut Massachusetts Institute of Technology:n eli MIT:n kielitieteen professori.

Chomsky on kuitenkin vieläkin tunnetumpi siitä, mitä hän on tehnyt varsinaisen ammattinsa ulkopuolella. Hän on kymmenillä politiikkaa käsittelevillä kirjoillaan, lukemattomilla artikkeleillaan ja esitelmillään luonut maineensa USA:n tunnetuimpana toisinajattelijana ja maailman johtavana kriittisenä intellektuellina. Hän on jo 40 vuotta kritisoinut herkeämättä USA:n ulkopolitiikkaa ja virallisiin mutta sivuutettuihin lähteisiin nojautuen osoittanut sen ristiriidat. Vaikka retoriikan tasolla edistetään demokratiaa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista, todellisuudessa tuetaan harvainvaltaa ja ihmisoikeuksien polkemista pienen varakkaan vähemmistön etujen pönkittämiseksi. Chomsky itse on kansanvallan ja monien USA:n ja lännen virallisten ihanteiden vankka kannattaja, mutta ei vaan näe niitä toteutettavan käytännössä. Hän on analysoinut terävästi nyky-yhteiskunnan tiedotuskoneistoja ja näkee mediavallan juuri siksi välineeksi, millä yhteiskunnallisten liikkeiden toiminnan tuloksena syntynyt muodollinen demokratiamme on käytännössä tehty tyhjäksi. (Tästä erityisesti kirjassa Manufacturing Consent, jonka hän on kirjoittanut yhdessä Edward Hermanin kanssa.)

Vaikka Chomsky on globaalin kapitalismin voimakas kriitikko, hän ei ole koskaan sortunut ihailemaan reaalisosialistisia maita. Hän arvosteli aikoinaan kovin sanoin myös Neuvostoliittoa ja sen liittolaisia.

Aikana, jolloin media luo lyhytjänteisen ja yksittäisiin katastrofeihin keskittyvän suhtautumistavan maailman tapahtumiin, Chomsky ja hänen laaja tuotantonsa on korvaamaton apu asioiden taustan ja yhteyksien ymmärtämiseen. Hän toimii ikään kuin maailman yhteiskunnan muistina ja järkenä, joka kertoo valtaapitäville kiusalliset, hanakasti unohdettavat tosiasiat tapahtumien taustasta ja kääntää poliitikkojen retorisen kielen ymmärrettäväksi. Chomsky on esimerkiksi kirjoittanut monien tutkijoiden suuresti arvostaman teoksen Lähi-idästä, hän oli ensimmäisiä joka jo vuosikymmeniä sitten kirjoituksillaan kiinnitti huomiota Itä-Timorin tilanteeseen ja hän oli myös keskeisiä virallisen Jugoslavia- ja Kosovo-retoriikan avaajia.

Mutta ei niin hyvää ihmistä, ettei jotain huonoakin. Vaikka Chomskya pidetään niin vaarallisena radikaalina, ettei hänen ajatuksiaan voi yleensä esitellä valtamediassa muuten kuin negatiivisessa sävyssä, hän on itse asiassa monessa suhteessa konservatiivinen ajattelija. Chomsky haluaa pitäytyä vanhoihin ja koeteltuihin tapoihin kritisoida vallitsevaa taloudellista ja poliittista järjestelmää. Hän ei ole ollut innostunut niistä uusista kritiikin ja vaihtoehtojen haun muodoista, joita ovat tuoneet esiin poststrukturalistiset ja feministiset ajattelijat sekä ympäristö- ja solidaarisuusliikkeitä lähellä olevat kriitikot.

Hän ei ole esimerkiksi ollut kiinnostunut diskursssiteoriasta ja ihmisen monisubjektiivisuudesta, vaikka nämä ajattelutavat voisivat helpottaa sekä hänen kuvaamansa propagandajärjestelmän passivoivan vaikutuksen että siitä huolimatta elävän kapinan mahdollisuuden ymmärtämistä. Chomskyn teksteissä taloudellinen kasvu köyhissä maissa on yleisesti ottaen hyvä asia, vaikka laajennetun talouden näkökulmasta se voi parhaimmassakin tapauksessa merkitä luonnon ja ihmisten luoman yhteisvaurauden vähenemistä ja köyhien oman epävirallisen toimeentulotalouden heikkenemistä.

Presidentti John F. Kennedyn salamurhaa vuonna 1963 seuranneen keskustelun jälkeen Chomsky on suhtautunut kategorisen torjuvasti kaikkiin sellaisiin tutkimuksiin, joissa jotain USA:ssa tapahtunutta suurta rikosta koskeva virallinen teoria osoitetaan paikkansa pitämättömäksi tai joissa esitetään joidenkin USA:n valtiollisten elinten olevan osasyyllisiä rikokseen. Chomsky ja jotkut hänen läheisistä hengenheimolaisistaan esittävän kyseessä olevan heidän torjumiensa salaliittoteorioiden ja heidän kannattamiensa rakenteellisten teorioiden vastakkaisuudesta. Tämä kahtiajako johtaa kuitenkin harhaan. Todellisuudessa Chomsky itsekin kannattaa monia salaliittoteorioita, esimerkiksi käsitystä, että Watergate-hotellin murto liittyi salaliittoon, jonka paljastuminen johti presidentti Nixonin eroon. Hän ei myöskään lainkaan kyseenalaista virallista salaliittoteoriaa, jonka mukaan 11.9.2001 tapahtuneen terrorihyökkäyksen suorittivat Osaman johtamat 19 rosvoa. Toisaalta Chomsky ei useimmissa kirjoissaan ole kiinnostunut yhteiskunnan rakenteellisesta tutkimuksesta, vaan yksittäisten tapahtumien ja niitä koskevan virallisen valheen ja tekopyhyyden analyysistä. Sen sijaan niiden joukossa, jotka kyseenalaistavat viralliset salaliitto- yms. teoriat, on tutkijoita, jotka ovat vakavasti kiinnostuneita myös rakenteellisesta analyysistä.

Lisää Chomskysta:

Suomenkielinen Chomsky-arkisto:http://www.rauhanpuolustajat.fi/chomsky/

Suomenkielinen Wikipedia:http://fi.wikipedia.org/wiki/Noam_Chomsky

Chomskyn kotisivut, joilla myös häneen kohdistunutta kritiikkiä:http://www.chomsky.info/

Chomsky tavaramerkkinä ja suurinta mahdollista voittoa tavoittelevana sijoittajana: http://www.techcentralstation.com/1019 055.html

Chomskya astetta radikaalimman, tunnetun yhdysvaltalaisen julkisen intellektuellin kirja, joka sisältää mm. Chomskyn salaliittokannan purevaa kritiikkiä: Parenti, Michael: Dirty Truths, Reflections on politics, media, ideology, conspiracy, ethnic life and class power. City Lights Books, San Francisco 1996

Page Top
 

Palautetta kirjoittajalle voi lähettää osoitteeseen
Kirjoituksen uudelleen julkaiseminen on toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla.

Takaisin Olli Tammilehdon kotisivun alkuun (http://www.tammilehto.info)

15.8.2007