Osoite:

Tämä Olli Tammilehdon kirjoitus on julkaistu hänen kirjassaan Ekofilosofia, vaihtoehtoliike ja ydinvoima, Ympäristökeskus 1982 (kirjoitettu 1976). Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla. Kirjoitus on selostus vakaumuksestani asevelvollisten tutkijalautakunnalle, joka vuoteen 1987 saakka tutki jokaisen kieltäytyjän vakaumuksen ja jonka kuulusteluun kieltäytyjä kutsuttiin. Julkaisen tuolloisen vakaumukseni tässä uudelleen, koska yksi kieltäytymisperusteistani oli ydinsodan uhka, joka valitettavasti jälleen on kasvanut.

Asevelvollisten tutkijalautakunnalle


Eettisen vakaumukseni perusteella kieltäydyn suorittamasta asevelvollisuuttani puolustusvoimissa aseellisessa tai aseettomassa palveluksessa.

Käsitykseni mukaan minun tulee valita vaihtoehtoisista teoista se, joka edistää eniten arvokkaiksi kokemiani päämääriä. Tavoiteltavana pidän esimerkiksi tilaa, jossa jokainen ihminen saa vapaasti toteuttaa perinnöllisesti määräytyneitä mahdollisuuksiaan luovaan ja sosiaaliseen toimintaan aiheuttamatta häiriötä ympäristölleen. Koska armeija arvostamieni päämäärien kannalta tuottaa enemmän haittaa kuin hyötyä, tekisin väärin, jos hyödyttäisin sitä sen omien päämäärien saavuttamisessa.

Puolustusvoimien aikaansaamat maan sisäiset vaikutukset ovat lähes yksinomaan kielteisiä. Sotilaskasvatus istuttaa asevelvollisiin autoritaarisia asenteita vähentäen kansanvallan toteutumismahdollisuuksia yhteiskunnan kaikilla aloilla. Se opettaa tottelemaan kyselemättä teon oikeutusta tai tarkoituksenmukaisuutta, mikä tuskin lisää oma-aloitteisuutta tai vastuuntunnetta. Upseereille armeija antaa johtajakoulutuksen, joka ei edes nykyisen talousjärjestelmän kannattajien mielestä sovellu mihinkään joustavuuteen pyrkivään organisaatioon. Lisäksi puolustusvoimat aiheuttavat yhteiskunnalle huomattavia taloudellisia menetyksiä. Vaikka armeija lisäisi ihmisten turvallisuutta juuri niin paljon kuin sen puolestapuhujat väittävät, voitaisiin siihen käytetyt varat sijoittaa turvallisuudenkin kannalta edullisemmin esimerkiksi ympäristönsuojeluun. Sotalaitoksen käyttö esimerkiksi metsäpalojen sammutukseen ei kompensoi lähimainkaan näitä haittoja varsinkin, kun samat tehtävät voitaisiin hoitaa muilla tällaisiin tarkoituksiin luoduilla organisaatioilla.

Rauhan aikana maan ulkopuolelle suuntautuvan armeijan vaikutuksen väitetään ilmenevän siinä, että se estää sotilaallisen tyhjiön syntymisen ja näin vieraiden joukkojen maahan sijoittamisen. Sinänsä muutaman maakaistaleen luovuttaminen jollekin sotalaitokselle ei pitäisi tuottaa yhtä suurta haittaa kuin koko miespuolisen väestön inhimillisen kasvun vaarantamisen. Joukkojen sijoituksesta aiheutuvat maineen menetyksenä ilmenevät kustannukset voitaisiin kuitenkin sopivan ulkopolitiikan avulla tehdä mahdollista sotilaallista hyötyä suuremmiksi. Tähän viittaa esimerkiksi Neuvostoliiton luopuminen Porkkalan tukikohdasta.

Avoimen sodan puhjettua Suomen ja jonkin toisen maan välille olisi puolustusvoimista pelkkää haittaa. Ennen pitkää mikä tahansa ajateltavissa oleva hyökkääjä pystyisi kukistamaan Suomen armeijan, joten puolustautuminen aiheuttaisi tässä tilanteessa vain ihmisten tappamista ja muuta tuhoa.

Jäljellä on vielä se erittäin epätodennäköinen mahdollisuus, että sodan puhjettua Euroopassa armeijan pelkkä olemassaolo tekisi Suomen kautta kulkevan hyökkäysreitin valinnan kannattamattomaksi. Näin armeijasta saavutettava hyöty olisi kuitenkin hyvin vähäinen, sillä ydinaseita omistavien valtioiden välisen sodan kehittyminen ydinsodaksi on lähes väistämätöntä. Eurooppalaisen ydinsodan tuhoilta Suomen olisi mahdotonta välttyä.

Jo edellä esitetty riittäisi perusteluksi armeijan lakkauttamiselle. Yhden maan yksipuolinen aseistariisunta olisi lisäksi omiaan lieventämään jännitystä ja rohkaisemaan muita seuraamaan esimerkkiä. Näin alkuun päässyt prosessi voisi johtaa myös täydeliiseen ydinaseiden riisuntaan. Suomen armeijan lakkauttaminen vähentäisi siis ydinsodan todennäköisyyttä pienellä määrällä (Δp). Mutta koska ydinsodasta aiheutuva haitta on valtavan suuri (-Uy), olisi saavutettava hyöty (ΔpUy ) myös suuri.

Vaikka armeija sinänsä aikaansaa enemmän haittaa kuin hyötyä, voitaisiin ajatella, että sen antama sotilaskoulutus olisi hyödyllinen tilanteessa, jossa kansa joutuisi erittäin voimakkaan sisäisen tai ulkoisen sorron ja riiston kohteeksi. Rakenteellisen väkivallan poistamisesta saatava hyöty olisi suurempi kuin avoimesti väkivaltaisten keinojen käytöstä aiheutuva haitta. Tämä argumentti on kuitenkin virheellinen. Tällaisen tilanteen syntymisen todennäköisyys Suomessa on erittäin pieni, ja on kyseenalaista onko armeijasta saatavasta koulutuksesta hyötyä sissisodassa. Sisäisen sortojärjestelmän pystyttäminen käy tuskin ilman puolustuslaitosta, ja mitä suurempi on armeijan autoritaarisen kasvatuksen vaikutus ihmisiin, sitä helpommin he alistuvat sortoon ja sitä vähemmän tukevat aluksi välttämättä pientä sissijoukkoa. Aseellisiin keinoihin olisi turvauduttava vasta sitten, kun kaikki muut menetelmät, esimerkiksi siviilivastarinta ja maailman yleisen mielipiteen herättäminen, on käytetty loppuun. Sotilaskoulutuksen saanut henkilö ei helposti huomaa muita keinona olevan olemassa eikä osaa niitä käyttää. Kuitenkin siviilivastarinnan mahdollisuudet ovat Suomessa kansan sivistystasosta johtuen paljon parmmat kuin esimerkiksi jossain Afrikan kehitysmaassa.

Puolustuslaitos vähentää siis ainakin niiden arvojen toteutumismahdollisuuksia, joita minä pidän tärkeinä. Ainoa lain suoma etiikkani kanssa sopusoinnussa oleva vaihtoehto minulle on näin ollen siviilipalvelus. Paitsi että vältyn suoranaisesti hyödyttämästä armeijaa, voin mahdollisesti tehdä "ase"-velvollisuusaikanani hyödylliseksi kokemaani työtä. Lisäksi siviilipalvelukseen meno on eräänlainen mielenosoitus aseistariisunnan puolesta. Kumulatiiviset vaikutukset voivat olla välittömiä vaikutuksia suuremmat.


25.10.16


Kommentit

Ei vielä kommentoitu.

Kirjoita kommentti

* Pakollinen kenttä
(ei julkaista)
 
Bold Italic Underline Strike Superscript Subscript Code PHP Code Quote Insert line Bullet list Numeric list Link Email Image Video
 
Smile Sad Huh Laugh Mad Tongue Crying Grin Wink Scared Cool Sleep Blush Unsure Shocked
 
Ilmoita minulle uusista kommenteista sähköpostilla.
 
 
Powered by Commentics

Page Top
 

Palautetta kirjoittajalle (myös tämän sivuston teknsisistä yksityiskohdista) voi lähettää osoitteeseen
Kirjoituksen uudelleen julkaiseminen on toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla.

Takaisin tekijän (Olli Tammilehto) kotisivun alkuun (http://www.tammilehto.info)