Tämä Olli Tammilehdon  kirjoitus on julkaistu Maan ystävien sähköpostilistalla 15.9.98. Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla.

Antipuoluepropagandaa

(Kun tällä listalla on nyt esiintynyt puoluepropagandaa, sallittakoon myös antipuoluepropaganda.)

Tällainen vanha liikeraakki kuten minä tuntee tuskaa, kun uuden liikeaallon parhaimmat voimat ajautuvat muutamassa vuodessa kahteen laivamme kulkua jatkuvasti uhkaavaan karikkoon: terrorismin Skyllaan ja puoluetoiminnan Kharybdikseen. Väkivallattomasta mutta salakähmäisestä eläintenvapauttamisesta ovat muutamat nyt edenneet liikkeen sisäiseen mielipideterrorismiin, joka pyrkii esimerkiksi estämään aktivisteja tuomitsemasta ihmisiä väkivallalla uhanneita se kopäitä. Tuntuu siltä, että terrorismin suohon uppoamassa olevat aktivistit haluavat vielä vapaina olevilla käsillään vetää mukaan mahdollisimman paljon muuta liikettä.

Toiset taas lähtevät mukaan puoluetoimintaan juuri noilla samoilla eväillä kuin Vihreän liiton perustajat runsas kymmenen vuotta sitten ja vasemmistoradikaalit heitä ennen: "tietenkin ruohonjuuritoiminta tai joukkoliike on tärkeintä, minä vain käytän puoluetta foorumina tuodakseni liikkeiden näkemyksiä esiin julkisuudessa". Sillä, että valtiokoneiston syleilyssä vanhat kansalaisliikeaktivistit ovat päätyneet tukemaan suoraan tai epäsuorasti juuri niitä asioita, joita aiemmin vastustivat, ei ole merkitystä: "minuunhan sellainen ei vaikuta, nuo vanhat aktivistit eivät varmaan tosissaan alunperin kannattaneetkaan asioita, joista puhuivat."

Onnea yritykselle! Mutta meidän tavallisten heikkojen ihmisten on syytä muistaa voimiemme rajallisuus ja sellaisen tuen tarve, jota voimme saada vain ympärillämme olevilta saman suuntaisesti ajattelevilta ihmisiltä. Puoluetoiminnan rasituksissa ja kiipijöiden ympäröimänä, harva meistä jaksaa pysyä ajatuksilleen uskollisena.

Tietenkin vihreiden ja vasemmistolaisten puolueiden ihmiset yrittävät usein myös edistää meille kalliita asioita. Useimmiten kuitenkaan vihreys tai vasemmistolaisuus ei tähän riitä, vaan siihen tarvitaan hengissä olevia ruohonjuuriaktivisteja.

Valaiseva esimerkki on 60-luvun radikaali, hyvä ja fiksu ihminen Erkki Tuomioja. Hän oli suuren valiokunnan puheenjohtajana keväällä vuonna 1997 hyväksymässä MAIn läpihuutojuttuna. Kun me liikeaktivistit nostimme asiasta älläkkää tämän vuoden alussa, hän oli kohta vastustamassa MAIta.

Puoluekoneistoista ei Tuomiojan kaltaisia pinnan alta hyviä ihmisiä puutu. Ruohonjuuriaktivisteista sen sijaan on kovasti pulaa, kuten varmasti kaikki MY:n toiminnassa mukana olleet ovat huomanneet.

Tämä siis tällaisena ammatinvalinnanohjaajan neuvona.

Page Top



Palautetta kirjoittajalle voi lähettää osoitteeseen etunimi(at)sukunimi.info
Kirjoituksen udelleen julkaiseminen on toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla.
Takaisin Olli Tammilehdon kotisivun alkuun