Tämä Olli Tammilehdon  kirjoitus on puheenvuoro, jonka hän piti Frances Moore Lappén, Joseph Collinsin, Peter Rossetin & Luis Esparzan kirjan 12 myyttiä maailman nälästä (Suomentanut Lassi Salvi, Rauhanpuolustajat & Like, Helsinki 2000, 309 s.) -kirjan julkistamistilaisuudessa Helsingissä 30.11.00. Se on julkaistu Rauhanpuolesta lehden numerossa 4/00. Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla.

12 myyttiä maailman nälästä kirjan esittely


Helsingin Sanomat kirjoitti pääkirjoituksessaan 28.11.00 "Veristen diktaattorien ja hirmuhallitusten sekä niiden myötäjuoksijoiden toimet on tutkittava perusteellisesti, ei kostonhimosta vaan opiksi ja ojennukseksi."

Helsingin Sanomat viittasi tässä Kommunismin mustaan kirjaan, joka on ilmestynyt suomeksi. Jos lehden anonyymi pääkirjoittaja olisi lukenut nyt julkistettavan kirjan 12 myyttiä maailman nälästä ja jos hän ennen kaikkea olisi ymmärtänyt lukemansa, hän olisi varmaan kovasti epäröinyt kirjoittaa tuota virkettä. Tämä kirja nimittäin johtaa siihen, että Helsingin Sanomat on luettava veristen diktaattorien ja hirmuhallitusten tukijoihin, joiden toimet olisi tutkittava.

Lehden siteeraamassa mustassa kirjassa on arvioitu kommunismin tappaneen 75-100 miljoonaa ihmistä. Valtaosa näistä ei suinkaan ole teloitettuja tai vangittuja, vaan aivan tavallisia nälkään kuolleita ihmisiä. Kirja lukee aivan oikein nämä nälkään kuolleet reaalisosialistisen järjestelmän syntilistalle.

Nyt julkistettava kirja ei vaikene niin sanotun kommunismin uhreista, mutta se tuo esiin kaksi seikkaa, joista Kommunismin musta kirja vaikenee.

Ensimmäinen niistä on se, että ei-kommunistisessa maailmassa on kuollut ja kuolee valtavasti ihmisiä nälkään. Pelkästään alle viisivuotiaita lapsia kuolee kymmenessä vuodessa 120 miljoonaa eli jo tämä luku on suurempi kuin kommunismin uhrien luku.

Toinen seikka on se, että nälkään kuoleminen ei johdu

  1. Ruoan puutteesta maailmassa
  2. Luonnosta
  3. Väestönkasvusta
  4. Ekologisten rajojen ylittymisestä
  5. Teknologian puutteesta
  6. Tehottomuudesta
  7. Markkinoiden kahleista
  8. Kaupan kahleista
  9. Köyhien avuttomuudesta
  10. Kehitysavun puutteesta
  11. Pohjoisen ja etelän tavallisten ihmisten välisestä eturistiriidasta
  12. Eikä myöskään pyrkimyksistämme rakentaa vapaa yhteiskunta

  13.  
Nälkäkuolemat ovat sen sijaan aivan selvästi nykyisen uusliberalistisen, rikkaita ja heidän yhtiöitään suosivan politiikan, taloudellisen epätasa-arvon ja tätä edistävän kapitalististen yhteiskuntarakenteiden seurausta.

Kun nykyinen talousjärjestys on syyllinen näihin kaikkiin nälkäkuolemiin, se on verisempi hirmuhallinto kuin mikään aiemmin tunnettu. Se pyrkii tuhoamaan demokratian rippeetkin, ja pyrkii keskittämään vallan pienelle eliitille, joten sitä voi myös kutsua diktatuuriksi.

Koska Helsingin Sanomien pääkirjoittajat ja suurin osa muuta Suomen eliittiä tukevat voimakkaasti uusliberalismia, he ovat siis maailman verisimmän diktaattorin ja hirmuhallituksen myötäjuoksijoita.  Niin myös Suomen hallitus ja sen ulkoministeri Erkki Tuomioja, joka 30.11.00 ilmestyneen Helsingin Sanomien mukaan sanoi 29.11. eduskunnassa:
 

"Suomen avointa kauppaa korostava linja toimii pääsääntöisesti myöskin ihmisoikeuksien hyväksi, koska avoin kauppa ja avoimet investoinnit nykymaailmassa merkitsevät sitä, että ihmisoikeusloukkauksien toimeenpano käy entistä vaikeammaksi. Vahvat kuluttajaliikkeet, eettinen sijoittaminen ja julkinen sana pitävät huolen siitä, että monikansalliseen menestykseen pyrkivällä yrityksellä on entistä vähemmän varaa assosioitua ihmisoikeusrikkomuksiin."
 

Tämä kuulostaa juuri samalta, kuin jos entisen Neuvostoliiton ulkoministeri olisi puolustanut maansa ihmisoikeuspolitiikka sillä, että onhan meillä Saharov ja muut toisinajattelijat. Nälkään näännyttäminen on 12 myyttiä -kirjan tekijöiden mukaan itse asiassa pahin kaikista ihmisoikeusrikkomuksista, sillä se vie pohjan pois kaikkien muiden ihmisoikeuksien toteutumiselta.

Useimmat Stalinin ja Mao Tsetungin uhrit eivät kuolleet siksi, että nämä olisivat nimenomaan halunneet näännyttää heidät nälkään. He kuolivat vain tarkoittamattomana seurauksena epäinhimillisestä vallankeskityspolitiikasta.

Samalla tavoin Tuomioja ja Suomen hallitus eivät aio tappaa kolmannen maailman lapsia ja aikuisia nälkään. Mutta silti hallituksemme on syyllinen köyhien tappamiseen, koska se kannattaa kaikissa kansainvälisissä elimissä epäinhimillistä uusliberalistista politiikkaa, joka ei anna köyhille mitään selviytymisen mahdollisuuksia.
Page Top
 

    Palautetta kirjoittajalle voi lähettää osoitteeseen etunimi(at)sukunimi.info
    Kirjoituksen uudelleen julkaiseminen on toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla.